Mainos

Lukutaidoissa jopa yli kahden vuoden erot – koulujen rahoitukseen muutoksia

Vanhempien koulutustausta saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa koulujen saamaan rahoitukseen.

Opetusministeriön työryhmä ehdottaa perusopetukseen uutta rahoitusmittaria nykyisten rinnalle. Uusi mittari ottaisi valtionosuuksia jaettaessa huomioon kunnan 30–54-vuotiaat asukkaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa.

Opetusministerin erityisavustaja Aleksi Kalenius kertoo MTV3 Uutisille, että vanhempien koulutustaso on ministeriön selvitystyössä noussut sellaiseksi koulujen välisiä eroja selittäväksi tekijäksi, jonka avulla erojen kasvuun voidaan puuttua.

– Selvitystyössä on sitten korostetusti noussut esiin nimenomaan tämä vanhempien koulutustaso sellaisena koulujen välisiä eroja selittävänä tekijänä – jota käytetään rahoituksen perusteena – jolla voidaan sitten pureutua tähän erojen kasvuun ja saada siten koulujen välisiä eroja kavennettua.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että peruskoulutuksen rahoitus perustuisi vastaisuudessa nykyistä enemmän koulujen toimintaympäristöön, kuten maahanmuuttajien väestöosuuteen, väestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen.

Kuntien sisäisten yksittäisten peruskoulujen rahoitukseen selvitys ei pureudu, mutta kriteerit voisivat opetusministerin erityisavustajan mukaan toimia kuntien sisälläkin.

– Selvityshenkilöiden näkemys oli, että tätä koulutustasokriteeriä olisi mahdollista ja perusteltua käyttää myös kuntien sisällä, samoin kuin vieraskielisten oppilaiden osuutta koulun oppilaista. Ne ovat niitä tekijöitä, jotka myös kuntien sisällä selittävät koulujen välisiä eroja.

– Kunta saa nykyään valtionosuuksia 6-15-vuotiaiden määrän ja kuntakohtaisesti määräytyvien korotusten perusteella.

– Korotukset perustuvat 13-15-vuotiaiden, vieraskielisten koululaisten ja ruotsinkielisten koululaisten määrään sekä kunnan kaksikielisyyteen, asukastiheyteen ja saaristoisuuteen.

– Työryhmän mielestä samat muuttujat on huomioitava rahoituksessa myös tulevaisuudessa.

– Kunnat päättävät itse valtionosuuksien käytöstä.

– Rahaa on suunnattu muun muassa vammaisten perusopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen, lisäopetukseen ja sisäoppilaitosten lisärahoitukseen.

– Valtio on osoittanut kuntien perusopetukseen kuluvan vuoden talousarviossaan vajaat neljä miljardia euroa.

(MTV3-STT)

Ministeriön ehdotus tähtää koulujen eriytymisen hillitsemiseen. Koulujen väliset erot ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla.

Oppilaiden oppimistulokset eivät ole aiemmin olleet vahvasti kytköksissä heidän taustoihinsa. Tässä on kuitenkin tapahtunut muutos.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana oppimistuloksissa on tapahtunut eriytymistä koulujen välillä ja uusin PISA-tutkimus esimerkiksi näyttää, että paras kymmenys kouluista ja heikoin kymmenys kouluista alkaa oppimistuloksissa olla jo niin kaukana toisistaan, että ero keskimääräisessä lukutaidossa vastaa kahden ja puolen vuoden oppimista, sanoo Kalenius.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.