Mainos

Luoko Suomen hallituksen politiikka pohjaa jihadismille?"Ilman perhettä tulevat alaikäiset vaarassa radikalisoitua"

Miksi suomalainen nuori radikalisoituu? Tätä on tutkinut tietokirjailija Kristiina Koivunen, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä Suomen nuoret jihadistit. Huomenta Suomen - lähetyksessä vieraillut Koivunen on huolestunut Suomeen yksin, ilman perhettä tulevista alaikäisistä turvapaikanhakijoista. - He saattavat olla jihadistirekrytoijille otollista maaperää, sillä heidän identiteettinsä ei vielä ole kehittynyt niin, että he pystyisivät toimimaan rationaalisesti, Koivunen sanoo.

Suomessa hallitus on viime aikoina kiristänyt kovasti pakoilaispolitiikkaansa, esimerkiksi perheiden yhdistämistä on vaikeutettu. Tietokirjailija Kristiina Koivusen mielestä hallituksen harjoittama linja aiheuttaa turvapaikanhakijoille turvattomuuden ja ulkopuolisuudenkin tunnetta. Se saattaa aiheuttaa radikalismia. 

– Jos henkilöllä on oleskelulupa Suomessa kunnossa, mutta perhe on vaikeissa oloissa sodan keskellä, on mahdoton ajatella henkilön integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. On vaikea ajatella, että ihminen jaksaisi kouluttautua ja hankkia työpaikan Suomessa.

Koivusen mielestä kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat alaikäiset nuoret, jotka tulevat ilman perhettä Suomeen. Yksinäisinä juuri nuoret saattavat olla suurimmassa vaarassa Isisin rekrytoijille. 

– Heillä ei ole vahvaa tukiverkostoa ja he ovat hyvin yksin. He eivät myöskään ole vielä kasvaneet aikuisiksi, että he pystyisivät toimimaan rationaalisesti. Nuoret usein kokeilevat eri asioita, eivätkä pysty toimimaan kuten aikuisena. Se on jihadismillekin otollista maaperää, Koivunen kiteyttää.

Radikalisoituneet kokevat itsensä ulkopuolisiksi

Kirjassaan Koivunen on selvittänyt vain maahanmuuttajataustaisten nuorten radikalisoitumista. Hän painottaa, että ongelma ei kuitenkaan koske vain maahanmuuttajia. Myös kantasuomalaisia henkilöitä on lähtenyt taistelemaan Isisin riveihin. 

– Jihadistit ovat hyvin monenlainen ryhmä ja joikaisen päätös lähteä jihadistiksi on yksilöllinen, Koivunen sanoo.

Koivusen tutkimilla maahanmuuttajataustaisilla jihadisteiksi lähtijöillä on yksi yhteinen nimittäjä, joka on kaikkien käännynnäisten taustalla: he kokevat ulkopuolisuuden tunnetta suomalaisessa yhteiskunnassa. 

– He eivät tunne kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta he eivät myöskään kuulu siihen maahan, mistä heidän vanhempansa ovat Suomeen tulleet, Koivunen kuvailee. 

Koivunen ei tue Paateron näkemystä

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero on sanonut, että vastaanottokeskukset ovat otollista maaperää rekrytoinneille. Erityisesti ihmiset, jotka eivät ole saaneet myönteistä 
turvapaikkapäätöstä saattavat Paateron mukaan helposti radikalisoitua.

Koivunen ei kuitenkaan usko, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ryhmä olisi ainakaan suurin joukoin manipuloitavissa jihadisteiksi. He voivat kyllä ajautua muihin rikollisiin ryhmiin. 

– He ovat jo kertaalleen paenneet Isisin terroria, joten en usko, että he haluavat lähteä sinne takaisin. Se ei ole looginen ajatus, Koivunen pohtii.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.