Mainos

Luonnonmullistusten varoitusjärjestelmä hyytyi rahapulaan

Suunnitelman mukaan varoitusjärjestelmän toimintaan olisivat osallistuneet Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Seismologian laitos.

Suomeen ei lähitulevaisuudessa tule erillistä luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää (Luova). Esitys siitä kaatui kevään budjettikehysriihessä, eikä sitä aiota esittää lisätalousarviossa.

Luova-järjestelmän oli tarkoitus päivystää jatkuvasti myrskyjen, tulvien, maanjäristysten ja muiden luonnononnettomuuksien varalta. Se olisi arvioinut niiden vaikutuksia sekä varoittanut väestöä ja viranomaisia kotimaassa ja ulkomailla uhkaavista vaaroista.

- Luova olisi sisältänyt lukuisia pieniä toimenpiteitä, joiden perusteella oltaisiin saatu enemmän reaaliaikaista tilannetietoa ja analyysiä. Nyt ehkä paras mitä voidaan on se, että Ilmatieteen laitos selvittää, miten voisi nykyrahoituksella tehostaa tai monipuolistaa tietojen saantia, käsittelyä ja yhteistyötä, sanoo hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Suunnitelman mukaan toimintaan olisivat osallistuneet Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Seismologian laitos. Vuosikustannukset olisivat olleet noin miljoona euroa ja perustamiskustannukset vajaat puolitoista miljoonaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa, voitaisiinko osa varoitusjärjestelmään kaavailluista ehdotuksista toteuttaa jotenkin muuten yhteistyöllä tai lisärahoituksella.

Nyberg kuitenkin kertoo itse suhtautuvansa asiaan varovaisesti. Hänen mielestään Ilmatieteen laitos ei voi ottaa lisätehtäviä tai -vastuuta ilman lisärahoitusta. Hallitusneuvos ei myöskään usko, että Luova-järjestelmää esitettäisiin joskus myöhemmin uudelleen nykymuodossaan.

- Ihan turha elätellä sellaista hanketta vuodesta toiseen, Nyberg selittää.

Kehitystä hanke hankkeelta

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Pekka Plathan arvioi, että varoitusjärjestelmän keskeisiä osioita voidaan kehittää eri hankkeiden kautta. Ilmatieteen laitoksen kohdalla se voisi tarkoittaa esimerkiksi tiettyjä säähän liittyviä viranomaisvelvollisuuksia.

- Mutta se on tietysti hidasta. Eikä siitä ihan samanlaista keskitettyä järjestelmää tule kuin mikä Luova suunnitelmana on ollut, ellei se sitten rakennu ajan kuluessa ja viranomaisten yhteistyöllä tähän muotoon, Plathan sanoo.

Ilmatieteen laitoksella toimii tällä haavaa ympärivuorokautinen päivystys. Plathan arvioi, että eniten suunnitelman kaatumisesta kärsivät maanjäristyksiä vapaaehtoistyönä seuraavat seismologit ja heidän tietojaan tarvitsevat. Myöskään Merentutkimuslaitoksella ei ole täyttä rahoitusta ympärivuorokautiseen toimintaan.

- Kansalaisten varoittaminen edellyttää sitä, että on olemassa mahdollisimman tarkka tieto. Tämän järjestelmän tarkoituksena oli tuottaa se oikea tilannekuva viranomaisille, jotka voivat sitten varoittaa.

Tilannekuvaa olisi kaivattu ainakin toissa vuoden Aasian tsunamikatastrofin yhteydessä. Lisäksi tavoitteena oli vastaavanlainen valmius kuin vuosi sitten, kun tutkijat pystyivät ennustamaan merenpinnan kohoamisen Helsingissä.

Nykyisellään Ilmatieteen laitos antaa säävaroituksia tarvittaessa. Viime aikoina on kehitetty myös viranomaisten varoittamista, ja esimerkiksi hätäkeskukset saavat ennakkoon tiedon voimakkaista myrskyistä tai lumisateista.

- Me emme varoita tai seuraa niin aktiivisesti kansainvälisiä asioita kun Luovan avulla olisi ollut mahdollista tehdä, Plathan kertoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.