Mainos

Luonnonvarainen meritaimen pelastettiin Mustajoella itärajalla

Suomen jokivesistä lähes täysin kadonnut luonnonvarainen meritaimen on selvinnyt hengissä Kaakkois-Suomessa Mustajoella. Suojelutyön ansiosta itärajan yli virtaavan Mustajoen taimen lisääntyy joessa ja siirtoistutukset lähijokiin aloitettiin keskiviikkona.

Suomessa oli vielä viime vuosisadan alkupuolella lähes sata luonnonvaraista meritaimenkantaa. Nyt länsirannikolla on jäljellä vain muutama. Mustajoen meritaimen on ainoa alkuperäinen kanta Kaakkois-Suomessa.

– Mustajoen taimen löydettiin kymmenkunta vuotta sitten, kun Itäisen Suomenlahden jokia ja puroja seulottiin systemaattisesti yhdessä pietarilaisten kalatutkijoiden kanssa, kertoo taimenen suojelua vetävän hankkeen projektipäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Alueelta kerättiin 2500 dna-näytettä, joiden perustella rakennettiin sukupuut jokaiselle joelle. Mustajoen taimen paikallistettiin Viipurinlahden sukuhaaraan.

Kutupaikkoja ja koskien ennallistamista

Taimenen elinolojen kohentamiseksi perustettiin EU-hanke ja rahoitus järjestyi yhteisön ulkorajayhteistyöhön suunnatuista Enpi-varoista. Puolentoista miljoonan euron budjetilla on saatu paljon aikaan kolmessa vuodessa.

– Suomen puolella on tehty kutusoraikkoja ja noin 10 koskea on kunnostettu. Taimenet ovat ottaneet uudet kutupaikat ilolla käyttöön, Vaittinen kertoo.

Noin 40 kilometriä pitkällä Mustajoella meritaimen lisääntyy sekä Suomen että Venäjän puolella. Venäjällä viranomaiset eivät ole kuitenkaan antaneet lupaa koskikunnostuksiin. Muitakin ongelmia on.

– Meidän tärkein tehtävä on suojella taimenta hyvin yleiseltä salakalastukselta Venäjän puolella, muotoilee vanhempi tutkija Dmitry Sendek Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitokselta.

Vaikka suomalais-venäläistä yhteistyötä on tehty laajalla rintamalla, paremminkin olisi voinut mennä.

– Venäjän viranomaiset eivät ole myöntäneet suomalaiskollegoille lupia työskennellä rajaseudulla. Tutkimustyö on yhdessä mahdollista vain Suomen puolella, Sendek harmittelee.

Sähkökalastuksissa hyviä saaliita

Suomen puolella on tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– Ensimmäinen tavoite on se, että taimen pärjää Mustajoessa ja siitä on nyt vahvaa näyttöä. Taimenen lisääntymismahdollisuudet ovat parantuneet joessa merkittävästi ja se näkyy esimerkiksi sähkökalastustuloksissa, Vaittinen iloitsee.

Keskiviikkona Mustajoen latvavesiltä pyydettiin kymmeniä eri-ikäisiä taimenen poikasia. Nukutuksen, mittamiisen ja merkkaamisen jälkeen niitä siirrettiin ensimmäisen kerran läheiseen Soskuanjokeen.

–Siirtoistutuksilla on pilattu tai sekoitettu monia luonnonvaraisia taimenkantoja. Me siirrämme vain lähijokiin, jolloin taimenella on luontaiset elinolot. Kaakkois-Suomeen on tuotu vuosien varrella istukkaita esimerkiksi Isojoelta ja siitä kannasta pitäisi päästä vähitellen eroon, Vaittinen toivoo.

Geenipankki ja kalastuskielto

Hankkeessa perustetaan myös geenipankki lajin säilymisen varmistamiseksi. Poikaisia otetaan talteen kaikista Mustajoen koskista ja emokalasto perustetaan RKTL:n keskuskalanviljelylaitokselle. Edessä on vuosien työ.

Mustajoella paikalliset asukkaat ovat oleet innolla mukana taimenen suojelussa. Paikallinen Rapattilan osakaskunta on perustanut rauhoituspiirin ja elokuun alussa joella tuli voimaan kalastuskielto.

–Joella on ollut pienimuotoista ongintaa, mutta se ei ole enää vaaraksi kannalle. Joella on nähty jo muutaman kilon 50-senttisiä taimenen vonkaleita.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.