Mainos

Lyhyen työuran syyt jo lapsuusajan vaikeuksissa

Lyhyeksi jäävän työuran syyt voivat piillä jo lapsuudessa koetuissa ongelmissa. Vaikeuksia lapsuudessa kokeneet haaveilevat eläkkeestä muita varhemmin. Heillä myös riskikäyttäytyminen on selvästi keskimääräistä yleisempää ja koulutuskin jää usein niukaksi. Huonot välit vanhempiin saattavat näkyä myöhemmin varhaisina eläkehaaveina, ilmenee Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksesta.

Tutkimus "Tahdon asia? Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen" on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty monien persoonallisuuspiirteiden, kuormittavien elämäntapahtumien ja ihmissuhdeongelmien vaikutusta työssä uupumiseen. Tutkimus etsi vastauksia siihen, miksi toiset jatkavat työelämässä, vaikka työkyky alenisikin ja toiset hakeutuvat sieltä pois.

Työkyvyttömyyden ja varhaisen eläkkeen näkyvä syy on usein alkoholi, mutta ongelman juuret saattavat juontaa paljon pidemmälle jopa lapsuuteen. Jo lapsuudessa alkaneiden riskien kasaantuminen kertoo tutkijoiden mukaan siitä, että varhainen työkyvyttömyys ei ole aina tahdon asia. Sen sijaan politiikan näkökulmasta esimerkiksi sosioekonomisten terveyserojen kaventamista voidaan pitää tahdon asiana.

- Ongelmiin on puututtava varhain, jotta osa työikäisistä ei päädy liian varhain työmarkkinoiden ulkopuolelle tai rikkonaiselle työuralle, katsoo tutkija Karoliina Harkonmäki Kuntien eläkevakuutuksesta. Hänen mielestään avainasemassa on kouluterveydenhuolto ja riittävät psykiatriset palvelut lapsille.

Työtoverien tuella jaksaa pitempään

Myös elämätavat vaikuttavat vahvasti siihen, kuinka pitkään ihminen jaksaa työssään paahtaa. Runsas humalahakuinen ryyppääminen, tupakointi, merkittävä ylipaino sekä vähäinen liikunta vievät varhain pois työelämästä.

Runsaasti alkoholia käyttävilläkään eläkeriski ei kuitenkaan kasvanut, ellei viinaa vedetty humalahakuisesti. Väkevät viinat suistavat työuralta varmemmin kuin viini tai olut. Toisaalta myös täysin raittiit jäävät keskimääräistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Stressi ja masentuneisuus sekä erityisesti työpaikan ihmissuhdeongelmat lisäävät hinkua eläkkeelle. Vähiten sosiaalista tukea saavilla riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli lähes kaksinkertainen. Erityisen tärkeää on työtovereilta saatu tuki. Toisaalta Harkonmäki kehottaa olemaan armollinen itselleenkin. Aina ei pidä yltää sadan prosentin työtehoon.

Elämäntapojen lisäksi myös persoonallisuuspiirteet vaikuttavat. Pessimisti mielii optimistia aiemmin eläkepäiville.

Unihäiriöt saaneet liian vähän huomiota

Hyvän unenlaadun merkitykseen on tutkijoiden mielestä kiinnitetty aivan liian vähän huomiota, vaikka sillä on erityisen vahva yhteys työssä jatkamiseen. Huonoksi unenlaatunsa kokevilla oli kolme kertaa useammin vahvoja aikomuksia siirtyä varhaiseläkkeelle ja yli seitsemän kertaa korkeampi riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tutkimusten mukaan suomalaisista lähes 40 prosentilla on ainakin yksi unettomuuteen liittyvä oire vähintään kolmena yönä viikossa. Huolestuttavaa tutkijoiden mukaan on se, että myös suomalaisilla lapsilla on todettu poikkeuksellisen paljon unihäiriöitä.

Tutkimuksessa on käytetty laajaa Health and Social Support seurantatutkimusaineistoa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.