Mainos

Maahanmuuttajanuoret: Jos ette arvosta taitojamme, lähdemme muualle

Suomessa asuvat toisen polven maahanmuuttajanuoret ovat erityisen kiinnostuneita Suomen tulevaisuuden rakentamisesta. Opiskelu ja ammatin hankkiminen on 13-15-vuotiaille maahanmuuttajanuorille hyvin tärkeää ja he arvostavat sitä suuresti.

Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen saattaa kuitenkin välillä olla hankalaa, sillä kulttuuriset jännitteet ja vanhempien odotukset sekä käytännöt voivat törmätä suomalaisen yhteiskunnan odotuksiin.

- Toisen polven maahanmuuttajanuoret ovat hyvin vahvoja toimijoita ja heistä löytyy paljon potentiaalia. He ovat eläneet koko nuoruutensa monikulttuurisessa ympäristössä, ja osaavat siksi selviytyä monista tilanteista, joissa valtaväestön nuorilla saattaa esiintyä ongelmia, kertoo maahanmuuttajanuoria tutkiva tutkijatohtori Marianne Teräs Helsingin yliopistosta.

Teräs työskentelee tutkimusryhmässä, jossa selvitetään syitä, jotka joko estävät tai edistävät toisen polven maahanmuuttajanuorten sijoittumista ammatti- tai lukiokoulutukseen. Tutkittavat nuoret ovat saapuneet Suomeen ympäri maailmaa, esimerkiksi Euroopan maista, Venäjältä ja Somaliasta. Osa haastatelluista on syntynyt Suomessa.

Tasapainoilua kulttuurien välillä

Maahanmuuttajanuorten opintopolut saattavat poiketa valtaväestön poluista, sillä nuorten siirtyminen toisen asteen koulutukseen saattaa tapahtua välivuosien jälkeen. Nuori saattaa käväistä esimerkiksi työelämässä ennen lukioon tai ammattikouluun siirtymistä.

Merkittäväksi tekijäksi koulutuspolussa nousee Teräksen mukaan vanhempien tuki. Mikäli sukupolvien välillä on ristiriitoja, tasapainoilu kolmen eri kulttuurin välillä voi olla hankalaa.

- Nuori toimii nuorten oman, koulun sekä kodin kulttuurien välillä. Jos ristiriidat eivät ole liian voimakkaita, siirtymät näiden kulttuurien välillä sujuvat nuorelta notkeasti.

Teräksen mukaan koulutuspolulla eteneminen normaalisti riippuu merkittävästi siitä, minkä ikäisenä nuori on Suomeen tullut.

- Erityisen haavoittuva ikävaihe on murrosikä. Silloin nuoren on vaikeampaa sopeutua, kun hän ei oikein tiedä mihin hän kuuluu. Mitä aikaisemmin Suomeen saavutaan, sitä parempi. Silloin koulunkäyntikin sujuu paremmin.

Teräs lisää, että suurin osa maahanmuuttajanuorista selviytyy kulttuurien paineista mainiosti.

Poismuutto vaihtoehto muiden joukossa

Tutkimusryhmän haastattelemat maahanmuuttajanuoret mieltävät itsensä maailmankansalaisiksi. Nuoret kertovat, että mikäli suomalainen yhteiskunta ei halua käyttää heidän potentiaaliaan, maailma on heille avoin.

- Koulutetut nuoret, jotka eivät vuosia täällä asuttuaan tunne itseään tervetulleiksi, lähtevät pois, Teräs kertoo.

Teräs on huolissaan siitä, että maahanmuuttajanuorten kykyjä ei ymmärretä Suomessa. Monikulttuurisuus on hänestä suuri etu jatkuvasti globaalistuvassa maailmassa.

- Maahanmuuttokeskustelu etenee tällä hetkellä vain aikuisten ehdoilla ja siinä keskitytään vain siihen, että kuka tänne saa tulla ja kuka ei. Nuoret ovat täysin ulkopuolella maahanmuuttokeskustelusta. He tulevat perheidensä mukana Suomeen, eivätkä he itse ole edes valinneet Suomea asuinmaakseen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.