Mainos

Maahanmuuttajat kokevat imetyksen takapajuiseksi

Köyhistä maista tulevat maahanmuuttajaäidit luopuvat usein pitkästä imetysperinteestä muuttaessaan Suomeen.

Lasta on saatettu kotimaassa imettää usean vuoden ajan, mutta uudessa kotimaassa imetys lyhenee muutamaan kuukauteen tai siirrytään kokonaan pulloruokintaan.

- Etenkin arabimaista ja Aasian maista tulleet maahanmuuttajaäidit siirtyvät yllättävän nopeasti ja helposti lisämaitoon. Imettäminen loppuu melko aikaisessa vaiheessa, vaikka yritämme kertoa heille äidinmaidon hyvistä puolista, kertoo terveydenhoitaja Soili Korhonen-Sohlo Oulun maahanmuuttajien terveydenhoitoyksiköstä.

Maahanmuuttajien imettämistä tutkivan Märta Salokosken mukaan sama kehitys näkyy muissakin länsimaissa.

- Eri tutkimusten mukaan maahanmuuttajaäidit mieltävät imettämisen uudessa maassa takapajuiseksi. He kokevat, että pulloruokinta on osa modernia elämää, kertoo Salokoski Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitokselta.

Nyt maahanmuuttajien imetyskäytäntöjen muuttumiseen on Suomessa kiinnitetty huomiota. Salokoski on osallistunut asiantuntijana kansallisen imetysedistämisohjelman tekoon. Lokakuussa julkistettavalla ohjelmalla pyritään edistämään myös maahanmuuttajien imetystä.

Maitosukulaisuus estää avioliiton

Salokosken mukaan eri kulttuuritaustaisten maahanmuuttajaäitien imetyksen tukeminen on haaste neuvoloille ja synnytyssairaaloille, sillä maahanmuuttajien imetyskäytäntöjä ohjaavat eri uskonnolliset ja kulttuuriset käsitykset.

- Esimerkiksi synnytyssairaaloissa olisi hyvä tietää maitosukulaisuuden käsite. Se tarkoittaa, että lapset, jotka ovat saaneet maitoa saman äidin rinnoilta, ovat sukua toisilleen. Avioliitto maitosukulaisuuslasten kesken on mahdotonta, hän huomauttaa.

Tämän vuoksi muslimiäidit eivät yleensä halua antaa toisen äidin maitoa omalle lapselleen.

Maitosukulaisuus-käsite on monissa islaminuskon maissa sekä muun muassa Intiassa ja Nepalissa. Huomattava määrä Suomeen tulleista maahanmuuttajista on muslimeja.

Äidit yksinäisiä

Monet maahanmuuttajaäidit jäävät yksin Suomeen tullessaan.

- Äidit ovat vähän avuttomia, eivätkä osaa arvioita, riittääkö oma maito. Heiltä puuttuu muiden sukulaisnaisten tuki, sanoo Korhonen-Sohlo.

Myös maahanmuuttajien suhtautumien julkiseen terveydenhoitoon on erilainen, sillä kotimaassa synnytys ja vauvahoito ovat usein perheen sisäisiä asioita.

- Somaliäidit ovat usein ihan pöllämystyneitä ja luulevat, että heissä on jokin vialla, kun kutsun heitä käymään neuvolassa, sanoo terveydenhoitaja Ulpu Suominen Helsingin Oulunkylän neuvolasta.

Salokoski painottaa, ettei maahanmuuttajaäitejä voi kohdella neuvoloissa samoin kuin suomalaisäitejä, jotka ovat tottuneet lukemaan imetyksestä eri esitteistä ja kirjoista.

- Maahanmuuttajien imetyksen tukeminen vaatii imetysohjaushenkilökunnan kattavaa koulututusta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.