Mainos

Maataloustukea leikataan

Komissio sai neuvotteluissa läpi vaatimuksensa, että uusi sopimus kansallisesta tuesta on korkeintaan 4 vuotta pitkä, mutta taipui lauselmaan neuvotteluista tukien jatkamisesta vuoden 2007 jälkeenkin. Maatalousministeri Juha Korkeaoja suosittaa, että neuvottelutulos hyväksytään.

Suomi ja EU:n komissio ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen 141-artiklan kansallisista maataloustuista.

Ratkaisu antaa Suomelle mahdollisuuden neuvotella tuen jatkosta vuoden 2007 jälkeenkin. Suomi tekee vuoteen 2006 mennessä arviointiraportin. Sen pohjalta EU:n komissio tutkii, voiko tuen jatkamista jatkaa tämän jälkeen.

Maatalousministeri Juha Korkeaoja suosittaa Suomen hallitukselle ja tuottajajärjestöille, että neuvottelutulos Etelä-Suomen maataloustukien jatkamisesta hyväksytään.

Korkeaojan mukaan ratkaisu ei täytä kaikkia Suomen alun perin asettamia tavoitteita, mutta hän oli silti varsin tyytyväinen.

-Sen kanssa voidaan elää ja uudistaa suomalaista maataloutta, Korkeaoja sanoi Luxemburgissa.

Sopimus kattaa vuodet 2004-2007.

Maatalouskomisaari Franz Fischlerin mukaan ratkaisu antaa Suomen viljelijöille hyvän pohjan sopeuttaa toimensa EU:n maatalouspolitiikkaan.

EU:n yleinen tuki huomioon 2005

Ratkaisun mukaan tulotukea voi jakaa suomalaisille ensi vuonna 129 miljoonaa euroa ja 2005 sata miljoonaa euroa. Vuonna 2006 tuen määrä on 97 miljoonaa ja sitä seuraavana vuonna 94 miljoonaa. Tänä vuonna eteläsuomalaisille viljelijöille jaetaan kansallista tukea 133 miljoonaa euroa.

Prosenteissa tuki laskee 3 prosentin vauhtia lukuunottamatta vuotta 2005, jolloin kansallista tukea leikataan reilusti. Vastapainoksi EU:n budjetista maksettava yleinen maatalouden LFE-tuki kasvaa 25 prosentilla vuonna 2005, mikä on otettu sopimuksessa huomioon, Fischler huomautti.

Hänen mukaansa eteläsuomalaisten viljelijöiden tukitaso kasvaa verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kesäkuussa päätettyjen LFA-tukien korotus merkitsee 48-50 miljoonan euron lisäystä nykyiseen noin 200 miljoonan euron tukitasoon. Fischler korosti myös, että ympäristötukia voidaan maksaa Suomessa viisinkertainen määrä muihin jäsenmaihin verrattuna.

Ympäristötukien ja investointitukien parempi hyväksikäyttö Suomessa on osa sopimusta. Korkeaojan mukaan vuodesta 2005 näyttääkin tulevan erittäin haasteellinen vuosi suomalaiselle maatalouspolitiikalle, kun kaikki nykyisen tukijärjestelmän osat muuttuvat.

Alustavaa tyytymättömyyttä


Komissio sai läpi neuvotteluissa vaatimuksensa, että uusi sopimus kansallisesta tuesta on korkeintaan 4 vuotta pitkä mutta taipui lauselmaan neuvotteluista tukien jatkamisesta vuoden 2007 jälkeenkin.

Suomi vaati alunperin jopa 10 vuotta kestävää sopimusta, jotta maanviljelijöillä olisi varmuus elinkeinonsa jatkuvuudesta. Sen sijaan tuen tasossa komissio ainakin näytti antaneen periksi. Alunperin komissio vaati jopa kaksinumeroisia prosenttilukuja kansallisen tuen alentamiselle vuosittain.

LFA-tuen ottaminen mukaan laskelmiin komission vaatimuksesta sekoittaa kuitenkin kuvaa, ja kokouskäytävillä Luxemburgissa. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n edustajat olivat pettyneitä neuvottelujen tulokseen. MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä pitää tuista syntynyttä sopua vajaana. Härmälän mukaan pahin asia on tukien asteittainen väheneminen.

Alustavien arvioiden mukaan neuvottelutulos johtaa ainakin siihen, että tukien kohdentuminen eri viljelijöille muuttuu. Korkeaoja oli kuitenkin tyytyväinen siihen, ettei neuvottelutulos muuta Etelä- ja Pohjois-Suomen maatalouden rakennetta. Suomen yhtenä huolenaiheena neuvotteluissa oli, että Etelä-Suomen kansallisten tukien karsiminen asettaisi viljelijät eri asemaan maan eri osissa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.