Mainos

Menokehyksissä kytee kiistanaiheita

Valtion ensi vuoden budjetin laadinnasta näyttää tulevan hankalampi kuin viime vuosina on totuttu.

Hallitus pääsi eilisiltana budjetin kehysneuvotteluissa ratkaisuun kunkin ministeriön menokatosta. Yksityiskohtiin kuitenkin palataan vielä monasti lähikuukausien aikana. Esimakua tulevasta saatiin jo torstaina, kun työministeri Tarja Filatov (sd.) (kuvassa) halusi muodolliseen päätökseen kirjattavaksi sen, mitä neuvotteluissa oli suullisesti sovittu.

Päätökseen kirjattiin, että aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden tasoa tarkennetaan budjettiriihessä työllisyys- ja talousennusteiden pohjalta siten, että toimenpiteiden suhteellinen määrä ei laske vuoden 2001 tasolta.

Taustalla oli se, että Filatovin ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) keskiviikkoillan kommentit saattoi tulkita siten, että heillä on eri näkemys siitä, mitä työllisyysrahojen kohdalla oli sovittu. Kohtuuden nimissä on huomattava, että näkemyseroissa ja niiden tulkinnoissa saattoi olla monenkeskistä väärinymmärrystä.

Lapsiperheiden tuet budjettiriiheen

Ainakin sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) ja peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) olivat ilmeisen pettyneitä, kun heidän toiveensa isyysloman pidentämisestä ja lapsilisän määrästä eivät edenneet. Lapsiperheiden tukiasiat siirrettiin kesän budjettiriiheen. Valtioneuvoston istunnossa tänään tehtiin siis muodollinen päätös ensi vuoden ja kolmen seuraavan vuoden menokehyksistä.

Filatovin vaatima täydennys ei vaikuta kehysnumeroihin. Kehyksissä ovat mukana valtionvelan korot. Velan vähentäminen on vanhaan tapaan jätetty kehysten ulkopuolelle. Ensi vuonna määrärahojen kehys on 35,625 miljardia euroa. Tästä runsaat 3,6 miljardia euroa eli hieman päälle 10 prosenttia menee valtionvelan korkomaksuihin. Seuraavien vuosien kehykset ovat lievästi laskusuunnassa. Luonnollisesti nämä tulevat kehykset ovat epätarkempia kuin ensi vuoden kehys. Ne ovat myös vain ohjeellisia.

SAK tyytymätön

Palkansaajakeskusjärjestö SAK on tyytymätön hallituksen ensi vuoden budjetin linjauksiin. SAK:n pääekonomistin Pertti Parmanteen mukaan veronkevennyspuheet ovat muuttuneet verojen kiristämiseksi. SAK:n mukaan budjettiin esitetty palkansaajien sairausvakuutusmaksun korottaminen kiristäisi käytännössä verotusta lähes 230 miljoonaa euroa.

Parmanteen mukaan hallitukselta jäi myös suuri osa SAK:n ehdottamasta työllisyyspaketista päätettäväksi kesällä budjettiriihen yhteydessä. Työllisyyden heikkenemistä tulisi SAK:n mukaan tarvittaessa torjua lisäbudjeteilla.

Epävarmuuden tilassa

Budjetin laadinnasta vastaava valtiovarainministeriö korostaa talouden epävarmuutta. Epävarmuudet kansainvälisen talouden ja etenkin Yhdysvaltojen talouskehityksessä ovat ministeriön mukaan edelleen suuret. Jotain myönteistäkin ministeriö havaitsee kehityksessä. Suomen kilpailukykyisellä viennillä saattaa olla hyvät edellytykset kääntyä kasvuun, ja kotimaisen kysynnän kasvu saattaa jatkua kohtalaisena. Kokonaistuotanto voi myös palata normaalille, runsaan kolmen prosentin kasvu-uralle. Työttömyysaste ei kuitenkaan ensi vuonna alene.

Valtiovarainministeriö korostaa tiukkaa menokuria. Ministeriön mukaan kehysten valmistelussa on lähdetty tarpeesta rajoittaa valtion menojen kasvua ja siten parantaa mahdollisuuksia varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. Uutta lainaa kuitenkin tarvitaan. Budjettitaloudessa ennustetaan tulevan alijäämää runsaat puoli miljardia euroa.

Vuosaari ulkopuolella

Menokehyksissä on otettu huomioon monia aiemmin sovittuja menoeriä. Helsingin Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvien liikenneväylien rahoitusta ei ole kuitenkaan mukana. Asiaa selvitetään edelleen. Kehyksissä on otettu huomioon korkeakoulujen kehittämislain sekä puolustuspoliittisen selonteon mukaiset tasokorotukset.

Puolustusministeriön kehykseen sisältyy lisäyksenä 45 miljoonaa euroa. Se aiheutuu vuokramenoista, kun kiinteistöt siirtyvät Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Kehyksissä on otettu huomioon myös se, että yleisen sairausvakuutusmaksun 0,4 prosenttiyksikön nosto tuo palkansaajat ja eläkkeensaajat samalle viivalle. Tämä pienentää siirtoa valtion budjetista Kansaneläkelaitokselle noin 230 miljoonaa euroa. Kuntien käyttötalouden valtionapuihin lisätään runsaat 300 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksiin on varauduttu tekemään 1,6 prosentin lakisääteinen indeksikorotus. Tämä on kuitenkin vain puolet täysimääräisestä indeksikorotuksesta. Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen arpajaisvero on tarkoitus yhdenmukaistaa. Tämä merkitsee Raha-automaattiyhdistyksen veron nousua. Samalla yhdistyksen tuotosta myönnettäviin avustuksiin on varattu 10 miljoonan euron lisäys asunnottomuuden torjuntaan. Budjettineuvotteluissa ei käsitelty verokysymyksiä. Mahdolliset veronalennukset jäävät siten aikaisintaan budjettiriihessä päätettäviksi.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 14.3.2002)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.