Mainos

Merenkulkulaitoksen johtoa syytteeseen

Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Kyösti Vesterinen joutuu syytteeseen törkeästä lahjusrikoksesta jäänmurtajajutussa. Kolme muutakin henkilöä saa syytteen.

Kolme merenkulkulaitoksen johtajaa joutuu syytteeseen lahjusrikoksista ns. murtajajutussa. Pääjohtaja Kyösti Vesteristä, merenkulkuneuvos Lennart Hagelstamia ja apulaisjohtaja Eero-Pekka Koivumäkeä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta. Syytteistä päätti valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta.

Rikosepäilyt liittyvät kolmen monitoimimurtajan vuokraamiseen norjalaiselle varustamolle. Poliisitutkinnassa on selvinnyt, että varustamo on kestinnyt laitoksen johtoa. Kahdella johtajista oli myös käytössään DSND-varustamon luottokortit. Vesterinen, Koivumäki ja Hagelstam ovat olleet virasta pidätettyinä maaliskuusta 2000 lähtien eli yli kaksi vuotta.

Törkeän lahjuksen ottamisen ohella Vesterinen ja Koivumäki saavat syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hagelstamin syytelistassa on lahjusrikoksen ohella syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Yleistyneen käytännön mukaan valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta toi esiin myös toissijaisen syytteen. Sen mukaan törkeän lahjuksen ottamisen vaihtoehtoisena syytteenä on virkavelvollisuuden rikkominen.

Sahavirta itse on lomalla. - Vaihtoehtoisten syytteiden taustalla on se, että syyttäjän on varauduttava erilaisiin tilanteisiin, sanoo jupakkaa myös selvittänyt valtionsyyttäjä Christer Lundström. - Lahjuksen ottaminen on kuitenkin ensi sijainen käsitys.

Syytteeseen joutuu neljäskin merenkulkulaitoksen johtaja. Ylijohtaja Heikki Muttilaista epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Yksityiskohtaisia tietoja syytteistä ei vielä tässä vaiheessa annettu. Ne tulevat julki, kun jutun oikeuskäsittely aikanaan, mahdollisesti loppukesästä alkaa.

Rikoslain mukaan törkeästä lahjuksen ottamisesta on tuomittava vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi tästä tuomittu virkamies menettää virkansa. Lain mukaan törkeä lahjuksen ottamisen edellyttää sitä, että "virkamiehen tai julkisyhteisön työntekijän tarkoituksena on toimia lahjan tai edun vuoksi palvelussuhteessaan velvollisuuksiensa vastaisesti lahjanantajaa tai toista huomattavasti hyödyttäen tai toiselle tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen" tai sitä, että "lahjan tai edun arvo on huomattava".

Kyse matkoista ja luottokorteista

Valtakunnansyyttäjän virasto on vaitonainen syytteiden sisällöstä. MTV:n uutisten tietojen mukaan lahjusepäilyt liittyvät merenkulkulaitoksen virkamiehille ja heidän perheenjäsenilleen tarjottuihin etuihin. Vesterisen osalta kyse on tiettävästi kolmesta matkasta, jotka norjalaistaho on maksanut. Matkoilla Vesterisen vaimo on ollut mukana. Kolme matkoista tehtiin Norjaan ja yksi Yhdysvaltoihin Miamiin. Kahdella muulla johtajalla on ollut norjalaisvarustamon luottokortit heidän matkojensa maksamiseen.

Vesterinen itse kertoi näistä matkoista jo runsas kaksi vuotta sitten, kun hänet pidätettiin virasta. - Kaikki on ollut siitä alkaen tiedossa, Vesterinen sanoo nyt. Hän pitää syytteitä hyvin avoimina, kun syyttäjä ei ole kyennyt ratkaisemaan onko kyse lahjuksista vai virkavelvollisuuden rikkomisista. Vesterisen mukaan hän olisi voinut tehdä kaikki matkat merenkulkulaitoksen maksamana.

- Tämä on ollut hyvin laaja esitutkinta ja se on ulottunut maan rajojen ulkopuolelle, Lundström sanoo. - Tietysti on valitettavaa, että tutkinta on kestänyt näin kauan.

Toinen syytehaara liittyy MTV:n uutisten tietojen mukaan siihen, ovatko Vesterinen, Hagelstam ja Koivumäki sekä ylijohtaja Heikki Muttilainen antaneet Merenkulkulaitoksen johtokunnalle ja ministeriölle oikeaa ja ajantasaista tietoa. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitysten mukaan laitoksen johtokunta ei saanut tietoa siitä, että norjalaisvarustamo ei maksanut laskujaan ajoissa. Esitutkinta-aineiston perusteella laitoksen johtokunnalla ei ollut yksityiskohtaista tietoa velkatilanteen kehittymisestä. Samaan aikaan monitoimimurtajia edelleen kuitenkin vuokrattiin norjalaisille.

Ministeriön virkamiehille ei syytteitä

Laajassa jutussa on tehty myös kaikkiaan 13 syyttämättäjättämispäätöstä. Kolme niistä liittyi lahjushaaraan. Syytteitä ei nostettu, koska rikosepäilyt olivat vanhentuneet. Yksi näistä oli Enso-Gutzeitin ja belgilaisen Westerlund N.V -nimisen yrityksen maksama Vesterisen 50-vuotislahjaksi annettu yllätysmatka lokakuussa 1995 New Yorkin seminaarimatkalta viikonlopuksi Barbadokselle.

Toinen päähaara liittyi siihen, oliko murtajien hankinnasta päätetty asianmukaisesti. Esitutkinnassa selvitettiin liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten osalta sitä, oliko Merenkulkulaitoksella toimivaltaa solmia kaupallisia sopimuksia monitoimimurtajien offshore-toimintaan vai olisiko tähän tarvittu ministeriön tai valtioneuvoston päätöksiä. Lisäksi selvitettiin sitä, missä määrin ministeriön virkamiehet ovat olleet tietoisia Merenkulkulaitoksen miljoonien markkojen laskutusepäselvyyksistä, jotka liittyvät monitoimimurtajiin ja onko ministeriö mahdollisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Lundströmin allekirjoittaminen päätösten mukaan murtajien hankinnasta oli päätetty asianmukaisesti ja Merenkulkulaitoksella oli valta solmia offshore-sopimuksia. Ministeriön virkamiehillä ei ollut tietoa laskutusepäselvyyksistä, eikä valvontavelvollisuutta ollut laiminlyöty.

Tässä haarassa päädyttiin siis syyttämättäjättämispäätöksiin. Ne koskevat liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpelaa, ylijohtaja Niilo Laaksoa ja merenkulkuneuvos Raimo Kurkea. Syytteitä ei nostettu myöskään ketään rikoksesta epältynä kuultua Merenkulkulaitoksen johtokunnan jäsentä vastaan. Valtakunnansyyttäjä Christer Lundströmin mukaan, siitä ei saatu näyttöä, että kukaan olisi syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Kaikilta osilta ministeriöllä ei ole ollut tietoa tapahtumista, mutta Lundströmin mukaan "syyttäjän tehtävänä ei ole arvioida asian mahdollista hallinnollista moitittavuutta". Lundströmin mukaan laitoksen johtokunnan jäsenillä ei ole ollut yksityiskohtaista tietoa monitoimimurtaja Fennican rahtaamisesta talvikaudeksi Brasiliaan, eikä laskutusepäselvyyksistä. Tältäkin osin Lundström toteaa, että "syyttäjän tehtävänä ei ole arvioida asian mahdollista hallinnollista moitittavuutta".

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.