Mainos

Merten historiaa esillä Helsingissä

Yli tuhat vuotta merenkulun historiaa heräsi maanantaina henkiin Helsingin Kaapelitehtaalla, kun Suomen ja Itämeren tunnetuimmista hylyistä kertova Kadonneet laivat -näyttely avattiin kutsuvieraille.

Merimuseon

Suurelle yleisölle tapahtuma avautuu tiistaina. Merikaapelihalliin koottu Suomen merimuseon toteuttama näyttely esittelee satoja hylkyjen uumenista pelastettuja esineitä. Mittakaava vaihtelee tuhansien kilojen painoisista laivatykeistä ja hylynkappaleista kuninkaallisiin koruihin ja miehistön henkilökohtaisiin tarve-esineisiin.

Näyttely alkaa Perniön Yliskylän rautakautisesta venepolttohaudasta ja päättyy Estonian haaksirikkoon. Näiden väliin jää yhdeksän hylkyä, jotka kaikki kertovat tarinaa oman aikansa merenkulusta ja elämästä.
-Haaksirikkoutuneiden laivojen lisäksi olemme halunneet kertoa tarinoita myös yksittäisistä ihmisistä, laivapojista ja tykkimiehistä, joiden kohtalona oli palvella näillä aluksilla, kertoo yli-intendentti Marja Pelanne Suomen merimuseosta. Taitavalla valo- ja äänisuunnittelulla eri puolille valtavaa näyttelyhallia on viritelty hyvin erilaisia tunnelmia. Näyttelyvieraan kulkiessa osastolta toiselle merenalaisen maailman äänet vaihtuvat laivan rungon kitinään ja laivatykkien jylinään.

Tukeva koggi oli keskiajan rahtialus

Keskiaikaisesta merenkulusta Itämerellä kertovat Virolahden Lapurin alus sekä Viron Pärnusta löydetyn koggin hylky. Raskasrakenteinen koggi oli 1200-1300-luvuilla yleinen alustyyppi. Pärnun koggista on säilynyt vain osa laivan toista kylkeä, mutta runkoa on täydennetty siten, että katselija saa käsityksen laivan mittasuhteista. Mistään purtilosta ei ole kysymys, sillä tutkijoiden mukaan 23-metrinen laiva saattoi ottaa lastia jopa 140 tonnia. Kuutti-tyyppinen Mulan puolestaan haaksirikkoutui Hangon itäsaaristossa vuonna 1611. Hylystä tehtiin ilmoitus Suomen merimuseoon vuonna 1987.

Hylyssä oli säilynyt poikkeuksellisen paljon arvokasta esineistöä, mm. näyttelyssä esillä olevat käsiaseet. St. Mikael ja Vrow Maria vievät vierailijan 1700-luvun elämään. Kolmimastokaljuutti St. Mikael löydettiin vuonna 1958 Nauvon saaristosta. Hylkyä tutkittiin jo 50-luvun lopulla ja sieltä nostettiin runsaasti esineitä, muun muassa taskukelloja, nuuskarasioita ja jalokivin koristeltuja viuhkoja. Vuonna 1995 St. Mikaelin hylyn ruumasta löydettiin maineikkaan Meissenin posliinitehtaan valmistamia esineitä, muun muassa kattauksissa käytettyjä pienoisveistoksia. Näyttelyssä on ensimmäistä kertaa näytillä myös hollantilaisesta Vrow Mariasta viime kesänä nostettuja esineitä.

Merisotaa eri aikakausilta

Merisodankäyntiä 1700-luvulla edustavat Kaapelitehtaalla ruotsalainen Kronprins Gustav Adolf ja venäläinen fregatti Pyhä Nikolai, jotka upposivat muutaman vuoden sisällä 1790-luvun taitteessa. Purjelaivojen kauden loppumisesta kertoo rautarunkoinen nelimastoparkki Herzogin Cecilie, jonka ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustav Erikson osti vuonna 1921. Laiva haaksirikkoutui vuonna 1936 Britannian rannikolla. Näyttelyssä laivan kohtalonhetkiä voi seurata myös filmiltä. Panssarilaiva Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva vuodesta 1933 alkaen. Ase- ja laivanrakennustekniikaltaan Ilmarinen ja sen sisaralus Väinämöinen olivat oman aikansa sotalaivojen huippuja.

Syyskuun 13. päivänä vuonna 1941 Ilmarinen ajoi Utön eteläpuolella venäläisten miinoihin ja upposi seitsemässä minuutissa. Laivan mukana hukkui 271 miehistön jäsentä. Kaapelitehtaalla on Ilmarisesta runsaasti valokuva- ja filmimateriaalia. Näyttelyn viimeisellä osastolla Estonian pelastuslautta ajelehtii öisellä merellä valonheittimien yrittäessä turhaan löytää eloonjääneitä. Kadonneet laivat -näyttelyn tekemiseen on osallistunut myös joukko pääkaupunkiseudun kouluja. Suomen merimuseon ja koulujen yhteistyön tuloksia esitellään omalla osastollaan. Näyttelyyn liittyy myös Kronprins Gustav Adolfin hylylle Harmajan eteläpuolelle kesäkuussa avattava vedenalainen puisto. Merkityllä reitillä sukeltajat voivat tutustua aluksen uppoamispaikkaan. Kadonneet laivat -näyttely on avoinna juhannusta lukuunottamatta joka päivä 3. syyskuuta saakka.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.