Mainos

Metsäkanalinnut ovat yhä hätää kärsimässä

Metsäkanalintujen kannat ovat romahtaneet. Metsänhoitotutkimuksen erikoistutkija ja Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle sanoo, että mikään toinen linturyhmä ei ole Suomessa taantunut yhtä selvästi kuin kanalinnut. Selityksiä kantojen romahtamiselle on löydetty niin metsätaloudesta, pienpedoista kuin liikenteestäkin. Helteen mukaan jopa 300 tuhatta lintua on kuollut voima- ja puhelinjohtoihin. Metson kannat ovat vähentyneet kolmannekseen 30:n viime vuoden kuluessa. Myöskään teeri, pyy ja riekko eivät sopeudu nykymaailman menoon.

Metso lähikuvassa


Metsäkanalintujen rajun vähenemisen syyt alkavat hahmottua, ja myös parannuskeinoja etsitään. Selityksiä kantojen romahtamiselle on löydetty niin metsätaloudesta, pienpedoista kuin liikenteestäkin. -Mikään toinen linturyhmä ei ole taantunut Suomessa yhtä selvästi kuin kanalinnut, muistuttaa Metsäntutkimuslaitoksen(Metla) erikoistutkija ja Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle. Esimerkiksi metson kannat ovat vähentyneet kolmannekseen 30:n viime vuoden kuluessa. Metso, teeri, pyy ja riekko eivät oikein sopeudu nykymaailman menoon. Näin todettiin eilen Parkanossa Ihminen luonnossa -tapahtumassa, johon liittyi seminaari metsäkanalinnuista.

Liikenne, johdot ja pienpedot tappajina


Merkittävä lintujen tappaja on liikenne. Lisäksi metsätieverkko tuo syrjäisetkin alueet metsästyksen piiriin. Timo Helteen mukaan vielä liikennettäkin suurempi kuolleisuustekijä ovat voima- ja puhelinjohdot, jotka ovat tappaneet enimmillään 300 000 lintua. Lisäksi metsätalouden avohakkuut saavat aikaan heinittyviä uudistusaloja, jotka elättävät tiheitä myyräkantoja. Myyrät lisäävät pikkupetoja, jotka puolestaan verottavat lintuja. Helteen mielestä lintujen elinympäristöjä voidaan nopeimmin parantaa vaikuttamalla metsästykseen ja pienpetojen määrään. Pienpetojen pyynti on periaatteessa kannatettavaa, huomauttaa erikoistutkija Pekka HelleRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (RKTL). Vähäisessä petotiheydessä lintujen pesimätulokset tosiaan paranevat. Sen sijaan petojen kertakaikkinen poisto ei kannata, sillä tyhjiö täyttyy nopeasti. Professori Harto Lindén RKTL:sta väittää, että metso vähentyy soidinkuolemien kautta. Tuho seuraa, kun metsät vähenevät, pirstoutuvat ja muuttuvat kelpaamattomiksi soitimille. Eräs ongelma on mustikan väheneminen, sillä yhtenäiset mustikkakasvustot ovat poikasten turvallista ja tehokasta ravinnonhakuympäristöä. -Koneellistunut metsätalous repii varvikot. Mustikka on vähentynyt puoleen vajaassa puolessa vuosisadassa, Lindén lisää.

T

alouskäytön ei tarvitse kärsiä


Lintukantoja voidaan monen tutkijan mielestä parantaa metsäsuunnittelulla ja paremmilla metsänhoitomenetelmillä. Tutkimusohjelmapäällikkö Sami Kurki Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksestä uskoo, että elinympäristöjä voidaan oikeasti parantaa samalla kun vältytään turhilta puuntuotannon tappioilta. Tämä kuitenkin edellyttää muun muassa metsäsuunnittelijoiden ammatillista täydennyskoulutusta. Metlan tutkija Ari Nikula kertoo, että ainakin Pohjois-Suomessa on saatu hyviä tuloksia kehittämällä metsien soidinpaikkoja estämättä silti alueen talouskäyttöä.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.