Mainos

Miksi loppiaista vietetään? Kirkko huolissaan pyhien merkityksen hämärtymisestä

Kirkkohallitus on huolissaan siitä, että suomalaiset eivät enää tiedä, miksi monia uskonnollisia juhlapyhiä vietetään.Esimerkiksi huomenna vietettävän loppiaisen tausta on yhä useammille epäselvä.

Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikön johtaja Kai Vahtola arvioi, että pyhäpäivien merkityksen hämärtyminen köyhdyttää suomalaiskansallista juhlaperinnettä.

– Vaikuttaa siltä, että juhlaperinteemme on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän suuriin juhlapäiviin, joiden sisällöstä ollaan vielä tietoisia. Kirkkovuoden teemallinen vivahteikkuus ja moni-ilmeisyys ovat sitä mukaa kaventuneet. Kysymys heijastaa yleisemminkin nykyistä kulttuurista tilannettamme, jossa vain muutamat suuret teemat tuntuvat pysyvän elossa ja värikylläisyys ja moni-ilmeisyys uhkaavat kadota.

Vahtola puolustaa samasta syystä kirkollisten teemojen näkymistä koulujen ja päiväkotien juhlissa.

– Ne juhlaperinteen muodot, jotka liittyvät meillä esimerkiksi jouluun tai pääsiäiseen, ovat hioutuneet aikojen myötä kulttuurisesti kansan yhteiseksi omaisuudeksi. Niiden soisi olevan läsnä ja ikään kuin rakentavan yhteistä kulttuurista ilmettä. Enkä usko, että siinä vielä on kysymys sellaisesta uskonnollisten teemojen hallinnasta, jota positiivinen uskonnon vapauslaki ei voisi tarkoittaa.

Pakanalliset perinteet häivytetty pyhien taustalta

Loppiainen on kirkkovuoden vanhimpia juhlia. Se on jopa vanhempi kuin joulu. Toisaalta loppiaista on vietetty alun alkaen nimenomaan Kristuksen syntymäjuhlana.

– Loppiaisen viettoon on liittynyt aikojen kuluessa myös kaksi muuta aihetta: Jeesuksen kaste ja Kaanaan häiden tapahtuma, jossa Jeesus ilmaisi jumalallisen voimansa. Lyhyesti sanottuna loppiainen on ollut Herran ilmestymisen juhlapäivä. Tässä mielessä sitä on vietetty toisesta vuosisadasta lähtien, Vahtola selvittää.

Syy siihen, miksi alkuperäinen joulu siirtyi nykyiselle paikalleen, liittyy pakanuuteen ja kristittyjen tarpeeseen häivyttää sen merkit omasta perinteestään.

– Kristillistä joulua vietetään samana päivän kuin pakanallisen ajan Rooman valtakunnassa vietettiin voittamattoman auringon juhlaa. Todennäköisesti joulu siirrettiin loppiaisesta siihen, koska kristinuskossa auringon ja valon katsottiin henkilöityvän vapahtajassa Jeesuksessa. Näin pakanalliselle juhlalle annettiin kristillinen sisältö.

Loppiainen päättää joulun

Kertomus Itämaan tietäjistä ja "kuninkaiden kumarrus" tulivat loppiaisen teemaksi keskiajalla läntisessä kristikunnassa, johon Suomikin kuuluu. Nykyään loppiaista vietetään Kai Vahtolan mukaan Suomessa lähinnä joulun ajan päätöspyhänä. Silloin muistellaan viimeisen kerran joulun teemoja.

Vuosina 1973–1991 loppiainen oli työmarkkinajärjestöjen toiveesta aina lauantaina. Nykyään loppiaista vietetään kiinteällä paikalla, 6. tammikuuta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.