Mainos

Ministeriöltä raju tavoite: Kaikki syöpäleikkaukset vain viiteen sairaalaan

Eturauhassyöpäleikkaukset ovat jo pitkälti keskittyneet yliopistosairaaloihin robotiikan ansiosta. Ministeriössä tavoitellaan nyt sitä, että kaikki muutkin syövät leikattaisiin jatkossa lähinnä viidessä yliopistollisessa sairaalassa.

Muutos on raju, sillä tällä hetkellä leikkaavia sairaaloita on kolmisenkymmentä. Ja aikataulu on kiireinen. 

Missä jatkossa tullaan tekemään syöpäleikkaukset, lääkintöneuvos Timo Keistinen?

– Tavoite on selkeästi se, että niitä tehtäisiin lähinnä yliopistosairaaloissa. Taustana on se, että siellä on osaamista enemmän ja hoidon kokonaisuus pystytään hallitsemaan paremmin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä Keistinen.

Kyse pyrkimyksestä laatuun

Virkamies muistuttaa, että kansainvälinen tutkimus tukee keskittämistä.

– Isommat volyymit auttavat siihen, että pystytään pitämään hyvä laatu yllä. Kyse ei ole vain kirurgin osaamisesta, vaan koko sairaalan osaamisesta. Se ei tarkoita, että potilaat keskittyvät muuten kuin sen leikkauksen aikana. Sädehoitoa annetaan eri puolilla Suomea ja esimerkiksi lääkehoito jatkuu entiseen tyyliin oman keskussairaalan toimesta.

Tekonivelleikkauksissa raju karsinta

Keskittäminen ei jää tähän. Tekonivellelaikkauksia tehdään nykyisellään yli 50 eri yksikössä. Keistisen mukaan edessä on tiukka karsinta, sillä leikkaustahdin pitäisi olla satoja vuodessa per yksikkö.

Kuinka moneen sairaalaan keinonivelleikkaukset keskitetään?

– Numero on varmasti kahdentoista ja kahdenkymmenen välissä.

Virkamiehen mukaan juuri laadun kannalta olisi keskeistä vähentää sellaisten sairaaloiden leikkaustoimintaa, joissa tekonivelleikkauksia "tehdään muutama kuukaudessa".

Jos ministeriön tahto toteutuu, tekonivelyksiköiden määrä romahtaa siis kolmas- tai peräti yhteen neljäsosaan.

Yliopistosairaaloiden ja kaikkien muidenkin keskussairaaloiden roolit tulevat tulevaisuudessa korostumaan. Tietyissä harvinaislaatuisissa sairauksissa tavoitteena on keskittäminen peräti vain yhteen tai kahteen kansalliseen yksikköön. Keistinen antaa esimerkin.

– Esimerkiksi jotkut harvinaiset reumasairaudet ja niin sanotut autoimmuunisairaudet. Pohjoisessa on keskittymiä perinnöllisistä sairauksista, silloin Oulu voisi olla sellainen keskus siinä, joka hoitaa koko maan. Ja jo tällä hetkellä Turku tekee hyvin paljon tutkimustyötä kuvantamisessa ja Kuopiossa on neurologian erityisosaamista. Tavoittelemme sitä, että koko maan osaaminen kootaan ja joskus se kootaan eri paikkoihin. 

Jo nykyisellään muun muassa elinsiirrot ja lasten sydänleikkaukset on keskitetty.

Matkat leikkauksiin pitenevät

Onko keskittämisessä haittoja?

– Tietysti matkat pitenevät ja ehkä myös se, että sehän muuttaa pienten sairaaloiden toimintakuvaa. Ne eivät katoa mihinkään, mutta siellä ei tehdä yhtä paljon työtä puukon kanssa. Idea on se, että leikkaus voidaan tehdä yhdessä sairaalassa, ja jatkaa kuntouttamista lähisairaalassa lähellä kotia.

Keistisen mukaan osassa sairaaloista luovutaankin veitsistä ja niistä tulee kuntouttavia yksiköitä.

– Pienten aluesairaaloiden tulisi vähentää tai lopettaa leikkaustoiminta ja keskittää voimavarat siihen, että potilas saadaan kotiin esimerkiksi lonkkamurtuman jälkeen.  

Sadan miljoonan vuosisäästöt

Ministeriössä arvioidaan, että keskittäminen tuo mukanaan sadan miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Keistinen muistuttaa, että kyseinen muutostyö on osa hallitusohjelmaa.

Ja entä se aikataulu. Koska tämä on todellisuutta?

– Tavoittelemme todellisuutta jo tälle vuodelle. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tällä saavutettaisiin tänä vuonna 50 miljoonan euron säästöt ja ensi vuonna oltaisiin jo suuremmissa summissa. Tavoite on, että lainsäädäntö saadaan eduskunnan käsittelyyn ennen kesälomia, päättää virkamies.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.