Mainos

Missä he ovat nyt: Suomen EU:hun neuvotellut tenori näpäyttää Fixit-intoilijoita – ”Bryssel-byrokraatit eivät päätä puolestamme"

Brexitiin, eli eroon EU:sta päättynyt Britannian kansanäänestys kirvoitti EU-kriitikot virittelemään Fixit-kansanäänestystä Suomessakin. Miksi Britanniassa kävi niin kuin kävi ja miksi Suomen pitäisi pysyä EU:ssa? Tätä kokonaisuutta arvioimaan oikea ihminen on Eikka Kosonen, joka on nähnyt EU-kuvioissa lähes kaiken mahdollisen.

Ulkoasiainneuvos, suurlähettiläs Kosonen, 68, oli 40-vuotisella korkeita virkamiestehtäviä sisältäneellä urallaan ennen kaikkea neuvottelija, mikä sopii hänen rauhalliseen, mukavaan ja kompromissinhakuiseen luonteeseensa. Eläkkeelle hän siirtyi viime syksynä.

Ulkoministeriön virkamiehenä Kososella oli merkittävä rooli Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa sekä Eurooppa-politiikan muotoilussa 1990-luvulla.

Hän oli tuolloin osa ulkoministeriön kauppapoliittista virkamieskärkeä yhdessä esimiestensä Antti Satulin ja Veli Sundbäckin kanssa.

– Neuvoteltiin yli 30 lukua, jossa käytiin läpi 60 000 liuskaa lainsäädäntöä, jota sopeutettiin sitten, että mikä käy ja mikä ei ja mistä neuvoteltiin erityisratkaisuja. Sellaisia saatiin aikaan esimerkiksi maataloudesta ja aluepolitiikasta, Kosonen muistelee.

Suomen liittymissopimus allekirjoitettiin Eurooppa-neuvostossa Korfulla vuonna 23.6.1994. 

– Muistan, kun pääministeri Esko Aho sanoi sen jälkeen, että nyt Suomi on siinä joukossa, mihin se myöskin kuuluu. Näin myöskin itse ajattelin, Kosonen toteaa.

Miksi Brexit?

Kosonen jännitti Brexit-kansanäänestyksen tulosta mökillään Mikkelin Haukivuorella. Juhannusaattona hän tiesi, että Britanniassa puntit olivat olleet pitkään tasan ja lopputulos oli arvailujen varassa.

– Kyllä tuli monta kertaa mieleen, että mitähän entiset kollegat, nykyiset asioista vastaavat henkilöt eri hallinnon puolella siellä taustalla tekevät, Kosonen sanoo.

Britannia on ensimmäinen valtio, joka avasi ovet EU:sta toiseen suuntaan. Tähän saakka EU:n jäseneksi pyrkiviä maita on riittänyt.

– Britanniassa on ollut aika negatiivissävytteistä keskustelua EU:sta kautta linjan, jopa pääministeri David Cameron on suhtautunut kriittisesti. Siellä ei ehkä saanut täydellistä kuvaa, että mitä EU on Briteille tuonut, Kosonen sanoo.

Kosonen on EU-myönteinen, luonnollisesti.

Hän on avoimen keskustelun kannattaja, joka löisi pöytään samanaikaisesti sekä myönteiset että kriittiset EU-argumentit.

Näin hänen mukaansa tehtiin Suomessa liittymissopimuksen yhteydessä vuonna 1994, kun alettiin valmistella kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä.

Kansanäänestystä edelsi aktiivinen ja värikäs lähes koko kansakuntaa koskettanut keskustelu Suomen suunnasta.

– Valtioneuvoston kanslia varasi määrärahoja kampanjointiin, joista kolmasosa rahoista ohjattiin jäsenyyttä kannattaville, kolmasosa vastustajille ja kolmasosa puhtaan numeerisen faktatiedon julkaisemiseksi, Kosonen kertoo.

Kososen mukaan maailma on toki toinen nyt kuin 22 vuotta sitten ja EU on kohdannut useita kriisejä.  

Yksin vai yhdessä EU:ssa?

– Britit halusivat tehdä itse ratkaisuja ja ottaa kontrollin omiin käsiinsä, Kosonen sanoo arvioidessaan EU:sta lähdön syitä.

Britit eivät siis halunneet toimia yhteistyömekanismin eli EU:n kautta.

Yksin vai yhdessä, siitähän Britannian kansanäänestyksessä oli kysymys.

Kososen mukaan asiat ovat yhdessä ratkaistavissa.

– Perustamissopimus ei ole este uudistua. Ongelma ei ole sopiminen, vaan se, että sovitut asiat laitetaan myös täytäntöön, Kosonen sanoo.

Eikä EU:sta voi Kososen mukaan aina tehdä syntipukkia, sillä päätökset ovat pitkälle jäsenmaiden vastuulla. Komission tehtävänä puolestaan on valvoa, että sopimuksia noudatetaan.

– Ei siellä ketkään byrokraatit Brysselissä tee päätöksiä meidän päidemme ylitse, vaan siellä on jäsenmaiden edustajat. Pitäisi korjata virheitä, jotka jo tähän väittämään liittyy, Kosonen sanoo.

Vaikka Iso-Britannia ei Euroopan kartalta ole häviämässäkään, on muutos on joka tapauksessa suuri.

– EU:n ulkopuolisilla ei ole päätöksentekoon mahdollisuutta, tämä on aika iso juttu.

Päivät kuluvat hyvin

Mutta takaisin tähän päivään, miten entisen EU-virkamiehen päivät ovat kuluneet?

– Kiitos kysymästä, hyvin on aika kulunut. Enää ei tarvitse yöunia menettää ainakaan työasioiden takia, Kosonen naurahtaa.

Eläkkeellä on ollut aikaa harrastaa. 

Kosonen on musiikkimies, lisäksi hän jumppaa ja seuraa urheilua, juuri nyt jalkapallon EM-kisoja ”ehkä liikaakin”.

Kosonen mainitsee erikseen kuorolaulun, joka on pysynyt sydäntä lähellä myös mittavan työuran aikana.

Kosonen ja hänen vaimonsa Raija, musiikinopettaja, tutustuivat toisiinsa aikanaan opiskelijakuorossa. 

Brysselissä asuessaan he lauloivat yhdessä Brussels Choral Society -nimisessä kansainvälisessä kuorossa. Myös perheen kolme poikaa ovat löytäneet musiikin parista ammattinsa.

Kosonen laulaa nykyisin Helsingin Suomalaisen Klubin mieskuorossa. Hän on II tenori.

–   Kuoro oli ponnin, mikä minua sinne (klubiin) veti. Kuoro harjoittelee viikoittain ja myöskin esiintyy säännöllisesti. On joulusesonki ja kesäkonsertti, ulkomaanmatkoja ja laululeirejä. 

Lapsenlapsiakin on. Heillä on merkittävä rooli Kososten elämässä. 

Lipposella vankka ja EU-myönteinen ote

Kososen virkamiesura alkoi jo 1970-luvulla.

1980-luvulla Suomi oli liittynyt Euroopan vapaakauppaliitto Eftan täysjäseneksi ja Kosonen sai pestin ryhmään, joka sai vastuulleen Euroopan talousaluesopimuksen valmistelun ja neuvottelut.

Silloinen Euroopan yhteisö EY oli laajentunut Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin.

– Kyllä siinä minulle henkilökohtaisesti vahvistui se, että kyllä tällainen yhteistyö on sellainen, mitä kannattaa kulkea, Kosonen toteaa.

Suomen liittyessä EU:n jäseneksi vuonna 1995 Kosonen oli kokenut EU-tuntija.

Pääministeriksi nousseen Paavo Lipposen ensimmäisenä kautena vuosina 1995–1999 muotoiltiin Suomen linja EU:ssa. 

EU-huippukokouksia valmistelevaan ydinryhmään kuului pääministerin avustajien lisäksi virkamiehet: EU-suurlähettiläs Antti Satuli ja EU-sihteeristön päällikkö Eikka Kosonen. 

– Lipponen otti vankalla ja EU-myönteisellä otteella asioita hoitaakseen hallituksensa kanssa. Se oli hyvin myönteistä aikaa vakiinnuttaa nämä menetelmät ja viedä Suomen politiikkaa EU:ssa eteenpäin, Kosonen sanoo.

Brysseliin EU-suurlähettilääksi

Brysselissä Kososet asuivat kaikkiaan 12 vuotta, joista viisi 80-luvulla.

Vuonna 2002 Kososesta tuli Antti Satulin jälkeen pysyvä edustaja eli Suomen EU-suurlähettiläs. Suomen Brysselin EU-edustuston päällikkyys on diplomaatin uralla on arvostetuin posti, jossa riittää myös työtä.

Pysyvänä edustajana Kosonen edusti Suomea Coroper II -komiteassa, joka käytännössä valmistelee kaikki ministeritason neuvoston asiat. 

– Arki oli sinänsä hyvin antoisaa aikaa.

Edellinen sitaatti kertoo Kososen positiivisesta elämänasenteesta ja suhtautumisesta työhön.

– Siellä sai olla joka viikko muuttuvissa asioissa ajamassa Suomen etua. Tämä edellytti tiivistä yhteistyötä Helsingin kanssa, se oli tiimityötä ennen kaikkea, Kosonen sanoo.

Kautensa kohokohdiksi Kosonen listaa Suomen puheenjohtajuuden ja unionin laajentumisen 12 jäsenellä.

EU:n kiertävä puheenjohtajuus on jäsenmaalle aina kova ponnistus ja näytön paikka.


EU:n laajentuminen ja sen vauhti varsinkin 2000-luvulla nähdään nyt monien mielestä järjettömänä hyvän jakamisena maihin, jotka eivät lainkaan olleet vaatimusten mukaisessa kunnossa.

EU:hun liittyi ensin kymmenen uutta maata, ja myöhemmin kaksi lisää: Romania ja Bulgaria.

– Näillä mailla oli ollut palava halu päästä unioniin mukaan. Kun ne pääsivät, ne halusivat tuloksia aikaan, eivätkä jarruttaa etenemistä yhteistyön osalta, Kosonen sanoo.

–  Aikaisemmin oli ollut länsi ja itä, ja nyt oltiin yhtenäinen Eurooppa hyvin pitkälle.

Sähköbassolla rautalanka-aikaan

Kososet palasivat Brysselistä Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Silloinkin oli juhannus tulossa.

EU:n komissio nimitti tuolloin Kososen Euroopan komission Suomen-edustuston päälliköksi Helsinkiin.

Kosonen vaihtoi siis leiriä EU-komission palvelukseen, mutta ei puolta.

 – En nähnyt sellaista ristiriitaa, jonka kanssa ei voisi elää tai aiheuttaisi joitain ongelmia.

Kosonen eläköityi EU-komissiosta 65-vuotiaana, mutta jatkoi työuraansa vielä kolme vuotta ensin ulkoministeriössä ja sen jälkeen valtioneuvoston kansliassa EU-sihteeristössä.

– Minulla on ollut kiinnostava työura, hän sanoo nyt.   

Eläkepäivinään Kosonen osallistuu mielellään erilaisiin seminaareihin ja viihtyy hyvin myös ”eläkeporukoissa”.

Ulkoministeriön entiset suurlähettiläät järjestävät säännöllisesti tapaamisia, joissa on ollut Kososen mukaan hyviä alustajia. Samalla tavalla kokoontuvat myös Euroopan unionista eläkkeelle jääneet. Kososen mukaan jälkimmäisessä porukassa on elpynyt myös soitto.

– Sähköbasso vie varhaisnuoruuteen, jolloin oli rautalanka ja Beatles-aika.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.