Mainos

Lääkärit: Oireilla todistettu yhteys vain astmaan – "Hometalosairautta ei ole olemassa"

Suomessa ei ole riittävästi tietoa home- ja kosteussairauksien todellisista pitkäaikaisvaikutuksista, sanoo ylilääkäri Jussi Karjalainen

Tampereen yliopistollisen sairaalan allergiakeskuksessa työskentelevä Karjalainen on selvittänyt kosteus- ja homesairauksia. Hänen johdollaan on laadittu myös uusi käypä hoito -suositus lääkäreille yhdenmukaistamaan näiden sairauksien hoitoa.. 

– Nyt tarvitaan tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa oireilevilla potilailla, jotta voidaan olla varmoja tämän hetkisestä näkemyksestä koskien home- ja kosteussairauksia. Tämän seurauksena meillä pitää olla myös valmius muuttaa näkemystä, kun saamme uutta tietoa.

Karjalaisen mukaan asiasta tarvittaisiin myös uutta tutkimusta.

– Nyt meillä löytyy tutkimustietoa lähinnä solutasolla, mutta ei juurikaan ihmisistä. Me tarvitsemme pitkäaikaista seurantatietoa homekouluissa käyvistä koululaisista, työntekijöistä ja kotona altistuneista, jotta voimme varmuudella sanoa, minkälainen pitkäaikainen ennuste näillä ihmisillä on, pohtii Karjalainen.

Karjalaisen lohduttaa altistuneita, että nykyisen tutkimusnäytön mukaan kosteusaltistuksen loputtua ihmisille ei jää pitkäaikaisia haittoja tai oireita.


Ei ole olemassa hometalosairautta

Käypä hoito suositus -työryhmä kävi Karjalaisen johdolla läpi näytöt koskien kosteus- ja homesairauksia.

– Varmuudella voimme sanoa vain, että kosteus- ja homevauriot liittyvät astmaan, mutta muiden sairauksien osalta tutkimusnäyttöä ei ole olemassa, sanoo Karjalainen.

Faktoja käypä hoito -suosituksesta:

Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.

Vaikka mikrobikasvun on arvioitu olevan merkittävä hengitystieoireiden taustatekijä, näyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on ristiriitaista.

Kosteusvaurioiden yhteydessä esiintyy usein monia muita sisäilmaan liittyviä tekijöitä (esim. puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, hajut, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit), jotka voivat vaikuttaa oireiluun. Myös yksilölliset tekijät vaikuttavat oireiluun.

Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää yksilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin. 

Työryhmän jäsenen erikoislääkäri Kirsi Karvalan mukaan kosteus- ja homevaurioihin sekä muihin sisäilmasairauksiin liittyvät oireet ovat ihan tavallisia sairauksia.

– Mitään hometalosairautta ei ole olemassa. Tiedetään, että astmariski kasvaa ja hengitystieoireita esiintyy enemmän kosteusvaurioituneessa rakennuksessa. Oireisiin vaikuttavat kuitenkin hyvin monet asiat kuten yksilölliset ja persoonalliset tekijät.

Uuden suosituksen mukaan hoito aloitetaan heti, vaikka sen aiheuttaja ei vielä olisikaan selvillä.

– Toivottavasti uusi käypä hoito -suositus auttaa lääkärin ja potilaan kohtaamisessa, jotta potilas ei odota lääkäriltä liikoja ja lääkäri tietää, mikä hänen roolinsa on näissä monimutkaisissa kosteus- ja homeoireissa, kertoo Karvala.

Karvala kiinnittää huomion ympäristöherkkyyteen, josta voi seurata pitkäaikaista sisäilmaoireilua ja toimintakyvyn rajoituksia.

Karvala muistuttaa, että kosteusvauriot eivät selitä kaikkia sisäilman aiheuttamia oireita.

– Nyt pitää paneutua oireilun syiden tutkimiseen, jotta sisäilmaan liittyvät terveysongelmat voidaan paremmin ehkäistä ja hoitaa, päättää Karvala.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.