Mainos

Ruokakauppojen hinnanalennukset ovat ennen kaikkea reagointia kuluttajien heikentyneeseen ostovoimaan, mutta mistä ruuan hinta sitten rakentuu? Osuutensa esimerkiksi ruuan hinnasta ottaa kaupan lisäksi, elintarviketeollisuus, verottaja, ja tietenkin itse tuottaja.

MTV Uutiset selvitti ruisleivän, kananmunan, jauhelihan, maidon ja bensiinin kuluttajahintojen koostumuksen. Esimerkkitapauksissa tulee ilmi, mitä menee kaupalle, verottajalle, teollisuudelle ja lisäksi tuottajalle. 

Pellervon taloustutkimuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen viime vuonna julkaistu tutkimushanke lihasektorin hintarakenteista kertoo, että lihan hinnasta esimerkiksi teollisuuden, verottajan ja kaupan hintaosuus verrattuna taas tuottajaan on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2012 mennessä. Erot ovat pieniä, mutta tutkimuksen aikavälillä esimerkiksi arvonlisävero nousi 14 prosenttiin.

– Ruuan alv nousi vuonna 2013 prosenttiyksiköllä 14 prosenttiin. Verojen osuus kuluttajahinnasta on siis nykyään suurempi. Lähtökohtaisesti luulen, että se ei ole muuttanut paljoakaan kuluttajahinnan jakauman suhteita, eli kukin osapuoli ottaa yhä suurin piirtein samanlaisen prosenttiosuuden, arvioi PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori tutkimushankkeen tuloksia nykypäivään.

Kuluttajahinnasta iso osa palkkoja

Sama kolmikko on tehnyt myös viljasektorin hintarakenteista tutkimushankkeen. Se julkaistiin viime vuoden lopulla. Molemmista tutkimushankkeista selviää, että kauppa ja teollisuus ottavat lihasta ja etenkin viljasta suurimman osuuden. Tutkimushankkeen tilastojen mukaan esimerkiksi ruisleivässä alkutuottajan osuus kuluttajahinnasta on keskimäärin alle viisi prosenttia.

– Leivän osalta puhutaan tietenkin viljasta. Se on kuitenkin marginaalinen osa itse leivän tekemisessä. Periaatteessa mitä jalostetumpaa, niin sen pienempi se alkutuottajan osuus on. Ei se raaka-aine sinänsä vaan se tekeminen maksaa. Arovuori ottaa esille.

– Meillä kuluttajahinnasta iso osa on palkkoja, työvoimaa ja tekemistä. Sitten ovat lisäksi toimitilojen vuokrat, logistiikka ja muut kustannukset. Kaupan ja teollisuuden siivuissa täytyy tämäkin ottaa huomioon. Esimerkiksi eineksissä lihan osuus on enää murto-osa itse hinnasta. Leivässä leivän leipomiseen tarvitaan laitteita ja työvoimaa sen raaka-aineen lisäksi, Arovuori muistuttaa.

Kanamunissa hinta jakautuu osapuolten kesken myös niin, että suurimman siivun ottaa teollisuus ja kauppa. MTK:n eläinasiamiehen Jukka Rantalan mukaan etenkin luomukananmunissa tuottajan osuus on suhteessa pieni.

– Luomukananmunissa tuottaja saa 2,5 euroa, eli ehkä 1,5 euroa enemmän kuin tavallisessa kananmunassa. Kuluttajahinta on kuitenkin jopa kahdeksan euroa. Eli kaupan osuus on huomattavasti suurempi. Tuottajalla on luomussa enemmän kustannuksia ja työtä, mutta hyöty luomusta menee muualle, Rantala kritisoi.

Sen sijaan maidossa kuluttajahinnan siivuissa teollisuus ottaa tuottajia ja kauppaa pienemmän siivun. Tieto perustuu Luonnonvarakeskuksen vuoden 2012 tietoihin. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.