Mainos

Monet metsälinnut harvinaistuvat Etelä-Suomessa - syynä ilmastonmuutos ja avohakkuut

Punakylkirastas näyttää kärsivän ilmastonmuutoksesta ja sen esiintymisalueet ovat siirtyneet kohti pohjoista.

Monet metsiemme lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintujen kokonaisparimäärä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana. Lajien populaatioiden pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla, ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, metsätaloudesta. Hömötiaisen taantumisen syynä oli sekä ilmastonmuutos että metsätalous.

Peipot ja hippiäiset vähentyneet

Taantuneista lajeista peipon, vihervarpusen ja hippiäisen populaatiot eivät vähentyneet suojelualueilla. Näiden lajien väheneminen talousmetsissä johtui ensisijaisesti lajien suosimien vanhojen kuusivaltaisten metsien avohakkuista.

– Kolme talousmetsissä taantunutta lajia, pajulintu, punakylkirastas ja metsäkirvinen, vähenivät myös suojelualueilla todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Nämä lajit ovat aiemmin hyötyneet vanhojen metsien hakkuista ja runsastuneet hakkuiden seurauksena syntyneissä nuorissa tai harvennushakatuissa metsissä. Näiden lajien runsauden painopiste on myös siirtynyt pohjoista kohti ilmastonmuutoksen myötä, toteaa johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Punakylkirastas ja hömötiainen ahdingossa

Hömötiainen väheni voimakkaasti sekä talousmetsissä että suojelualueilla, ja lajin taantuminen johtuu sekä metsätalouden että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Punakylkirastas ja hömötiainen ovat vähentyneet myös muualla Euroopassa. Ne on luokiteltu EU:n alueella Punaisen Listan lajeina uhanalaisiksi, luokkaan vaarantunut.

Tali- ja sinitiainen hyötyvät ruokinnasta

Runsastuneet lajit, talitiainen ja sinitiainen, ovat yleisiä eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnasta monin tavoin.

Talitiainen oli ainoa yleisimmistä lajeista, joka selvästi runsastui talousmetsissä. Myös sinitiainen runsastui voimakkaasti tutkimusjakson aikana ja oli jo tutkimusjakson loppuvuosina metsien yleisimpiä lajeja. Tali- ja sinitiainen ovat eteläisiä lajeja, jotka ovat hyötyneet ihmistoiminnasta ja ilmaston lämpenemisestä monin tavoin. Lisääntyneen talviruokinnan avulla tali- ja sinitiaiset selviytyvät talvista entistä paremmin. Metsien rehevöityminen suosii tali- ja sinitiaista, jotka voivat myös pesiä hakkuualueiden säästöpuuhaapojen koloissa.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.