Mainos

Moni lapsikin tarvitsisi elintaparemonttia

Ylipainosta on tullut pikkulastenkin riesa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan noin joka neljäs tai viides lapsi on ylipainoinen. Lasten liiallinen pulskistuminen on johtanut jo siihen, että aikuisiän diabetekseen sairastuvat entistä useammin nuoret aikuiset.

- Me näemme jo, että nuorten aikuisten diabetes on lisääntymässä. Ylipaino on myös riskitekijä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, sydän- ja verisuonisairauksissa ja se on selvässä yhteydessä myös masennukseen, listaa osastojohtaja, ylilääkäri Tiina Laatikainen THL:stä.

Leikki-ikäisistä ja alakouluikäistä joka kymmenes painaa vaa'alla liian paljon. Yläkoulussa ylipainoisia on jo joka neljäs. Liikakilot ovat usein koko perheen riesa, sillä tutkittujen lapsien äideistä yli kolmannes oli ylipainoisia ja isistä reilu puolet.

THL keräsi tutkimukseensa tiedot kymmenen kunnan neuvola- ja kouluterveystarkastuksista vuosilta 2007-2009.

Liikaa aikaa ruudun äärellä

Ylilääkäri Laatikainen sanoo, että kokonaisuudessaan suomalaislapset ovat terveitä ja kehittyvät normaalisti. Vanhemmatkin arvioivat lastensa terveyden hyväksi. Valtaosa lapsista rokotetaan suositusten mukaisesti.

- Meillä lapsikuolleisuus on maailman pienintä, ja tämä on osittain neuvolajärjestelmämme ansioita, kiittelee Laatikainen.

Pitkäaikaissairaus, vamma tai kehitysviive löytyy noin joka neljänneltä lapselta, mutta useimmiten se tarkoittaa allergiaa tai astmaa.

Korjattavaa löytyy sen sijaan suomalaislasten elintavoissa, mistä ylipainokin kertoo.

- Suomalaisilla lasten ja nuorten unen määrä ei ole riittävä. Lapset nukkuvat tunnin vähemmän kuin keskieurooppalaiset ikätoverinsa.

Laatikaisen mukaan lapset tarvitsevat noin kymmenen tunnin yöunet. Jos unia katsellaan liian vähän varsinkin yläkouluiässä, niin telkkarin, tietokoneen ja pelikonsolien seuraamiseen aikaa käytetään liikaa. THL suosittaa kouluikäisten päivittäiseksi ruutuajaksi maksimissaan kahta tuntia. Ekaluokkalaisilla tämä Laatikaisen mukaan toteutuu arkisin vielä aika hyvin, mutta viikonloppuna lipsuu.

- Ja jos mennään viidesluokkalaisiin, niin viikonloppuisin suositus toteutuu enää vain 20 prosentilla pojista ja 30 prosentilla tytöistä.

Petrattavaa on myös hampaiden hoidossa. Vain noin puolet lapsista harjaa hampaansa kahdesti päivässä kuten pitäisi.

Selväpäinen malli vanhemmilta

Laatikainen muistuttaa, että vanhempien terveystottumukset ovat malleina lapsille - siksi huonot tai hyvät tavat periytyvät helposti.

- Vanhempien huonoista tottumuksista on suoraakin terveyshaittaa, kuten passiivisen tupakoinnin tai vanhempien alkoholin käytön myötä. Neljännes isistä ja alle kymmenes äideistä käytti alkoholia niin paljon, että heillä on vähintään lievä alkoholihaittojen riski.

Sosiaaliset terveyserot näkyvät lapsissakin, vaikka neuvolapalvelut tavoittavat lähes jokaisen lapsen.

- Me näemme, että vähän koulutettujen vanhempien lapsilla on huonommat elintavat. Heidän lapsensa ovat yleisemmin ylipainoisia, ja alhaisempi koulutus näkyy myös hampaiden harjauksessa asti.

Talouspulmat ovat arkea vuodesta toiseen monessa lapsiperheessä. Tämän tutkimuksen mukaan joka neljännessä perheessä on hankalaa saada rahat riittämään.

Laatikainen kuitenkin painottaa, että liikkumaan pystyy ilmaiseksikin, eikä alkoholin ja tupakan välttäminen maksa äidille tai isälle euroakaan.

(MTV3 - STT)

Katso Anne Forssènin juttu

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.