Mainos

Moni ratissa promillen lääketokkurassa – professori vaatii ajokieltoa kolmiolääkkeiden käyttäjille

Usean psyyke- uni tai kipukolmiolääkkeen käyttäjälle pitäisi antaa väliaikainen ajokielto lääkkeiden käytön ajaksi, esittää liikennelääketieteiden professori Timo Tervo. Tervon mukaan lääkärintarkastukset ovat liian lepsuja ja täten auton rattiin pääsee sellaisiakin, jotka eivät sinne kuulu. Tämä näkyy kuolonkolaritilastoissa. 

– On hyvin paljon potilaita, joiden lääkitys vastaa promillen humalatilaa ja se katsotaan lailliseksi, kun potilaalla on resepti taskussa. Suomessa useampi satatuhatta käyttää masennuslääkkeitä, unilääkkeitä menee suuria määriä ja korvaushoidossa on hyvin suuria määriä. Yli puolet heistä ajaa, kertoo HYKS:ssä työskentelevä liikenneläketieteiden professori Tervo.

Tervon mukaan Suomessa on paljon liikenneonnettomuuksia, joiden tutkinnassa paljastuu, että potilaalla on ollut lääkityksiä, joihin lääkärin olisi pitänyt puuttua. Professorilla on luetella tyypillisiä esimerkkejä.

– Jos potilaalla on todettu alkoholismi monella eri erikoisalalla ja potilas saa epileptisen kohtauksen, hän edelleenkin saa ajaa autoa. Sitten hän saa uuden epileptisen kohtauksen, jossa sitten kuolee joku toinen. Tai kun lääkitys on havaittu jo aikaisemmin poliisivalvonnan yhteydessä. Poliisilla on herännyt epäily päihtymisestä, niin tämä sama kuljettaja saa vielä uudestaan lääkäriltä oikeuden ajaa autoa samalla lääkityksellä, sanoo Tervo.

Lääkärintarkastukset löperöitä

Professori esittää, että usean kolmiolääkkeen käyttäjille pitäisi antaa väliaikainen ajokielto lääkkeiden käytön ajaksi. 

– On selvää, että lääkäreiden toimintaa pitäisi tehostaa ajovalvonnassa. Lääkärintarkastukset eivät ole riittävän laadukkaita.

Tervon mukaan joka kymmenes kuolonkolari voitaisiin estää, jos lääkärit noudattaisivat nykyistä lainsäädäntöä. Noudattamattomuus johtuu pääosin lääkärien hyväntahtoisuudesta ja tietämättömyydestä.

Ajoneuvojen kuolonkolarionnettomuuksien taustariskeistä ylivoimaisesti suurin on kuljettajan tila, kuten alkoholi, sairaus tai väsymys, kertoo Liikennevakuutuskeskuksen tänä vuonna tehty tilasto. Ajonopeus ja tilannenopeus ovat riskeinä huomattavasti pienempiä. 

– Valtaosa ylinopeusonnettomuuksista, kaksi kolmesta, on juuri näitä samoja riskikuljettajia. Useimmiten he ovat päihtyneitä tai itsemurhaa tekeviä, selventää Tervo.

Riskikuljettajissa yhteys kuolonkolareihin

Suurin osa ylinopeudessa tapahtuneista henkilöautoja koskevista kuolonkolareista on ollut riskikuljettajien ajamia. Viime vuosikymmenen lopussa Suomessa vain vajaa 10 prosenttia kuolonkorin tehneistä ylinopeutta ajaneista henkilöauton kuljettajista oli selviä ja terveydentilaltaan riskittömiä - ja puolet näistä riskittömistä iältään alle 21-vuotiaita. [Timo Tervo ym 2012 Traffic Injury Prevention] 

Työikäisten tai eläkeläisten aiheuttamista kuolonkolareista siis vain vajaan 5 prosentin taustalla ei ollut riskejä kuten päihtymystä, sairautta tai itsetuhoisuutta. Tervon mukaan joka kymmenes kuolonkolari voitaisiin estää, jos lääkärit noudattaisivat nykyistä lainsäädäntöä. 

Tervo pitää liikennevalvontaa riittämättömänä.

– Sakkoja jaetaan automaattisesti yli 300 000 vuodessa, joista merkittävä osa on huomautuskirjeitä. Näissä kuljettajan riski ajossa jää auki. Tämä ei siis yksin riitä valvontamuotona.

Ongelmiin on herätty. Lääkärikunta on osoittanut selkeää halua kouluttautua ja ajoterveyden arvioinnissa on aloitettu koulutus sekä lääkäreille että poliiseille. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.