Mainos

Moni vanhus syö yli kymmentä lääkettä

Joka neljäs vanhus käyttää vähintään kymmentä lääkettä, ilmenee Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Kotona asuvat käyttävät keskimäärin seitsemää ja laitoshoidossa olevat kymmentä lääkettä.

Proviisori Johanna Jyrkkä muistuttaa, että osa potilaista tarvitsee perustellusti suuren määrän lääkkeitä. Hänen mukaansa ongelmia kuitenkin syntyy, kun lääkityspäätökset tehdään aikuisille tehtyjen hoitosuositusten mukaan.

- Iäkkäät eivät kestä yhtä suuria annoksia kuin (nuoremmat) aikuiset, eivätkä tietyt lääkkeet sovi vanhuksille ollenkaan. Yli 75-vuotiaat tarvitsisivatkin omat hoitosuositukset, jotka tulisivat koko terveydenhuollon käyttöön, Jyrkkä sanoo.

Väitöksen mukaan iäkkäiden käyttämä lääkkeiden lukumäärä ei ole enää 2000-luvulla kasvanut yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin. 1980- ja 1990-luvuilla tuli lääkehoidon piiriin paljon uusia sairauksia, kuten Alzheimerin tauti, eturauhasen liikakasvu, osteoporoosi ja kolesteroli.

- 2000-luvulla ei enää ole tullut ilmi samaan tahtiin uusia sairauksia, joita on ruvettu lääkitsemään.

Kolme pilleriä yhtä tautia kohden

Tutkimustulokset osoittavat, että vanhuksille määrätään usein turhia lääkkeitä. Monia lääkkeitä saavat käyttävät keskimäärin kolmea lääkettä yhtä sairautta kohden.

Jyrkkä sanoo, että todennäköisesti kyse on niin sanotusta oireenmukaisesta lääkityksestä. Potilas menee lääkärille valittamaan jotain oiretta, ja sen hoitoon määrätään lääke selvittämättä tarkemmin, mikä sairaus oireen taustalla on.

- Esimerkiksi ummetus voi johtua potilaan saamista kipulääkkeistä, ja se häviäisi korjaamalla tätä lääkitystä.

Jyrkän mukaan kokonaiskuva lääkityksestä ei ole välttämättä kenenkään hallussa, sillä vanhus voi käydä useamman lääkärin vastaanotolla ja puhua oireistaan myös esimerkiksi apteekissa.

- Iäkkään lääkitystä pitäisi pystyä arvioimaan kerran vuodessa. Asiasta on olemassa sosiaali- ja terveysministeriön suositus, jota ei kuitenkaan aina noudateta.

Tutkija esittää, että lääkitys suunniteltaisiin useamman ammattiryhmän yhteistyönä. Mukana pitäisi olla paitsi lääkäreitä myös hoitajia, apteekin väkeä, ravitsemusterapeutteja ja fysioterapeutteja.

Proviisori Johanna Jyrkän väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 19. maaliskuuta.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.