Mainos

Monien lelujen valmistusoloja vaikea selvittää

Suomeen tuotavista leluista suurin osa tulee Aasiasta.

Lastenhuoneen lelulaatikosta löytyy kansainvälistä tavaraa. Oranssin pikkuauton pohjassa lukee Made in China, Nalle Puh -palapeli on tehty Filippiineillä ja karvaisen nallen korvasta erottaa vielä tekstin Hand Made in Thailand. Muutama Suomessakin valmistettu lelu sentään löytyy.

Lelulaatikon sisältö on suomalaiskodille tyypillinen, sillä yhdeksän kymmenestä Suomessa myydystä lelusta on valmistettu ulkomailla. Ulkomaisista leluista puolestaan joka toinen on kiinalaista alkuperää ja joka viides japanilaista. Vain joka kymmenes myytävä lelu on suomalainen.

Lelujen kotimaa on kohtuullisen helppo selvittää, mutta tavallisen kuluttajan on paljon vaikeampi saada tietää se, millaisissa oloissa lelu on valmistettu. Edes lelun myyjät tai maahantuojat eivät aina tiedä, onko lelujen valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa tai onko se valmistettu muutoin epäinhimillisissä tai laittomissa oloissa.

Ala tarjoaa työtä 43 miljoonalle ihmiselle



Kansalaisjärjestöt ovat vuosien ajan raportoineet lelutehtaiden kurjista oloista ja lapsityövoiman käytöstä. Tarkkaa lukua lelujen valmistuksessa työskentelevistä lapsityöläisistä on mahdoton antaa, mutta lapsityöläisyys koskee varmasti köyhimmissä maissa kaikkia teollisuudenaloja.

Leluteollisuudessa lapsityöläisten käyttö tosin tuntuu tavallista härskimmältä, kun leluja tekevien lasten pitäisi ainakin ikänsä puolesta mieluummin leikkiä niillä kuin valmistaa niitä.

Kaikkiaan lelujen parissa työskentelee maailmassa noin 43 miljoonaa ihmistä. Bisnestä hallitsee muutama kansainvälinen suuryritys, kuten Disney, Mattel, Toys R Us, Brio ja Lego. Lelujen valmistus on yksi kaikkein nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja ja vuosittainen kokonaismyynti maailmassa on arviolta 100 miljoonaa dollaria.

Alan työolosuhteita pidetään vaateteollisuutta huonompana, sillä alan suuryhtiöt käyttävät usein alihankkijoita. Alihankkijoiden tehtaat ovat usein puolestaan pieniä hikipajoja, joiden työntekijät ovat tavallisesti naisia ja lapsia. Erään kiinalaisen tehtaan työntekijät tekevät kuusi kertaa viikossa 10-12 tunnin työpäiviä, 15:n-20:n euron viikkopalkalla. Sesonkiaikoina, kuten ennen joulumarkkinoita, vapaapäiviä ei ole lainkaan. Työntekijät asuvat asuntoloissa 8:n-16:n hengen huoneissa.

Teollisuus yrittää luoda yhteisiä pelisääntöjä

Vuosikymmen sitten, toukokuussa 1993 tapahtui leluteollisuuden tähän mennessä suurin ja järkyttävin onnettomuus, kun lähes 200 ihmistä paloi Thaimaassa kuoliaaksi nukkeja valmistaneessa tehtaassa. Tehtaassa ei ollut palohälyttimiä tai -sammuttimia ja pääovi oli lukittu, joten työntekijät eivät pystyneet pakenemaan. Suurin osa kuolleista oli 12-14 -vuotiaita tyttöjä.

Thaimaan tulipalon jälkeen useat yritykset ja alan teollisuus tarkensivat työsuojeluun ja työoloihin liittyviä käytäntöjään. Alan kattojärjestön, leluteollisuuden kansainvälinen neuvosto ICTI sai aikaan ohjeiston, jossa edellytetään, että leluteollisuudessa työskentelevän ihmisen työpaikka on lakeja noudattava, turvallinen eikä vaaranna työntekijän terveyttä.

Järjestön on tämän ja ensi vuoden aikana määrä arvioida leluteollisuuden työskentelyolosuhteita, työntekijöiden terveyttä, työturvallisuutta ja lapsityövoiman käyttöä. ICTI:n mukaan kyseessä on suurin yhtä teollisuuden alaa koskeva eettinen sopimus; tavoitteena on tarkastaa 2000 tehdasta. Myös Kiina on suostunut mukaan tehdasolojen tarkastuksiin.

Kansalaisjärjestöt uskovat, että tuotteiden boikotoinnilla eivät käytännöt muutu tai lelutyöläisten asema muutu paremmiksi. Tuotanto saattaa boikotin jälkeen vain siirtyä entistä kurjempiin oloihin, joita valvotaan aiempaakin vähemmän. Tehokkaampaa olisikin painostaa lelujen maahantuojia ja myyjiä selvittämään lelujen alkuperä ja valmistustavat.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.