Mainos

MTV:n reportaasi itärajalta: Turvattomuus kasvanut vuosikymmenten luottamuksen jälkeen

Laiton maahantulo Venäjältä on lisännyt itärajan pinnassa asuvien ihmisten turvattomuuden tunnetta.

Itärajalla on vuosikymmenet luotettu siihen, että Venäjän viranomaiset huolehtivat rajan pitävyydestä. Nyt luottamus on jo karissut. Lumetonta aikaa odotetaan jännittyneenä.

– Aikaisemmin rajan pitäminen oli kunniakysymys myös Venäjän rajaviranomaisille, muistuttaa vain 170 metrin päässä rajalinjasta  Tohmajärven Värtsilässä asuva Pekka Kunnas.

Luottamusta koettelee erityisesti se, että Suomen puolella ei tiedetä, kuka uutta toimintamallia paperittomien tulosta Suomeen ohjailee.

– Kyllä siellä rajaviranomaisilla ovat resurssit kunnossa. Tahtotilasta se on vain kiinni, uskoo aiemmin 12 vuotta Venäjän puolella koneurakointia tehnyt Kunnas.

Mutta mitä ajattelee turvallisuusviranomainen palautteesta, onko luottamus Venäjän rajaviranomaisiin jo rapautunut rajan läheisyydessä asuvien keskuudessa?

– Ei se ole poissuljettu, muotoilee Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Olli Lampinen.

"Ei tietoa huomisesta"

Värtsilässä kyläläiset tapaavat suomalaisia rajamiehiä lähes päivittäin. Varsin arkiset keskustelut saivat kokonaan uuden sävyn, kun laiton maahantulo Venäjältä alkoi Pohjois-Suomen raja-asemilla.

– Ei varmaan mistään pelkotilasta ole kysymys mutta uusi tilanne. Tämä askarruttaa ja mietityttää. Huomisesta ei ole sellaista varmuutta niin kuin aikaisempina kymmeninä vuosina oli, Kunnas sanoo.

Sallassa ja Rajajoosepissa laittomia maahanpyrkijöitä on päivittäin. Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajavartiostojen satojen kilometrien osuudella ei vielä. Mutta miksi?

– Se on mielenkiintoinen ja hyvä kysymys johon parhaat vastaajat löytyvät Venäjän alueelta, Lampinen vastaa.

Pekka Kunnas myöntää, että omassa pihapiirissä touhutessaan katselee ympärilleen eri tavalla kuin aikaisemin. Talo on ollut samalla paikalla suvun hallussa pian 300 vuotta, vuodesta 1721.

– Luotan, että meidän ovikello herättää, oli sieltä sitten tulossa kaksi- tai nelijalkainen, Kunnas viittaa koiratarhaansa.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto laskee, että sen alueella kapealla rajavyöhykkeellä asuu vakituisesti enää neljä ihmistä. Kesämökkejä on parikymmentä. Noin 2000 ihmistä asuu lähikylissä rajan vaikutuspiirissä. Heidän huolensa on nyt selvästi lisääntymässä.

Kesäaika huolestuttaa

Kun vähäiset lumet sulavat maastosta tilanne voi muuttua siviilien kannalta aivan olennaisesti. Kunnaksen sukutilan uusi isäntä, pari vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen tehnyt Heikki Kunnas luottaa vielä Venäjän rajaviranomaisiin, mutta on huolestunut kesästä.

– Kulkeminen helpottuu ja siinä mielessä tämä maastorajan valvonta korostuu, nuorempi Kunnas pohtii.

Eversti Lampinen jakaa saman huolen.

– Talvi on meidän puolella ja kun se väistyy niin tilanne voi vaikeutua edelleen.

Heikki Kunnas lähettää terveisiä poliittisille päättäjille.

– Toivon jyrkkää linjaa. Päätöksistä ja sopimuksista on pidettävä kiinni.

Sekä Kainuun että Pohjois-Karjalan rajavartiosto kouluttavat henkilöstöään Sallassa siltä varalta, että laiton maahantulo valuu pohjoisesta kohti etelää.

– Meillä on parhaillaan komennuskunta Kelloselässä. Sallasta saa nyt tässä asiassa parasta mahdollista työkokemusta, Lampinen painottaa.

– Samalla tavalla sitä on porukkaa tuolla rajalla tulossa tänne päin kuin siellä pohjoisessakin, että hyvä kun varautuvat tilanteeseen, Heikki Kunnas kiittelee.

– Kaukoviisautta niin kuin Konsta Pylkkänen sanoisi, komentaja Lampinen määrittelee viranomaisten varautumisen.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.