Mainos

MTV Uutisten reportaasi lähiöostarilta: "Koska olen musta, olen aina pelkkä somppu"

Suomalaisten rasismi on koventunut pakolaisten tulon myötä. Karuimpia kokemuksia kertovat Itä-Helsingissä aikaansa viettävät nuoret miehet.

– Ennen huutelijoina olivat pääosin miehet, joilta tuli perusjuttuja kuten ”neekeri, mä tapan sut”. Nyt huutelijoina on entistä enemmän naisia, jotka haukkuvat muun muassa raiskariksi, kertoo Senseiksi esittäytyvä 24-vuotias somalialaistaustainen mies.

Hän kertoo muuttaneensa Suomeen parivuotiaana.

– Luulin ennen, että voisin joskus olla täysin suomalainen, koska minulla on paljon suomalaisia kavereita, opiskelen ja käyn töissä. Mutta olen vihdoinkin tajunnut, että niin ei tule käymään. Kun mulla on musta iho, tulen aina olemaan pelkkä somppu, Sensei sanoo.

Toimitus julkaisee haastateltavien nimet vain etunimillä tasapuolisuuden vuoksi, koska osa haastateltavista halusi esiintyä anonyymisti, osa kertoi koko nimensä.

Sensei kertoo huomanneensa myös sen, että yhä harvempi tulee puolustamaan häntä.

– Olen aikuinen mies, en tarvitse fyysisesti puolustajia, mutta totta kai se tuntuu hyvältä, jos porukka on mun puolella. Aikaisemmin jos joku alkoi huudella, tuli useampi ihminen puolustamaan. Nyt joku yksi satunnainen saattaa sanoa, että ”hei anna olla”. 

Sensein ystävä 24-vuotias Abdullah puhuu asioista maltillisempaan sävyyn.

– Vaikka on se kyllä totta, että minullakin on vaikeuksia tuntea itseni täysin suomalaiseksi, sanoo Suomessa syntynyt Abdullah.

Abdullah hymyilee vaisusti.

– Toivotaan, että asiat menisivät parempaan suuntaan.

Senseillä on vankka näkemys siitä, miksi asiat eivät mene parempaan suuntaan.

– Sen jälkeen kun perussuomalaiset tulivat valtaan, on rasismia alettu pitää yhä normaalimpana. Rasistisia juttuja laukoo esimerkiksi Teuvo Hakkarainen tai sitten se nainen, joka haukkui lapsia – kuvittele lapsia, Sensei tuohtuu.

Hän viittaa perussuomalaisten poliitikko Terhi Kiemunkiin, joka ilkkui blogikirjoituksessaan virpomassa käyneille muslimilapsille. Kiemunki sai sittemmin syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Teuvo Hakkarainen puolestaan on muun muassa vaatinut muslimien poistamista maasta.

– Hallituksen ja poliitikkojen pitäisi sanoa, että ei, näin ei voi sanoa ja toimia. Mutta niin ei tehdä ja homma laajenee, Sensei arvioi.

50 vuotta vanhasta ostarista Itä-Helsingin väripilkku

Haastattelen miehiä kauppakeskus Puhoksessa sijaitsevassa moskeijassa, jossa he käyvät rukoilemassa lähes joka viikko. Moskeija on yksi syy siihen, että Itäkeskuksen viereisestä pikkuostarista on tullut maahanmuuttajien suosima kokoontumispaikka, jossa etniset kaupat ja kahvilat kukoistavat.

Etnisten liikkeiden lisäksi paikasta löytyy myös supisuomalaisten suosimia baareja. Yhden sellaisen asiakas on 68-vuotias nainen, joka haluaa pysyä monen muun haastateltavan tavoin anonyyminä. Hän sanoo kokevansa maahanmuuttajien paljouden epämukavana.

– Esimerkiksi heidän rukoushetkensä perjantaisin häiritsevät. Silloin täällä on paljon huutajia. He [maahanmuuttajat] ovat kauhean kovaäänisiä, nainen sanoo.

Hän sanoo, että varsinaista ongelmaa hänellä ei kuitenkaan maahanmuuttajien kanssa ole ollut.

– Ihmiset ovat täällä lähinnä omissa porukoissaan, enkä minä ole koskaan tuntenut täällä oloani turvattomaksi. Ai miksi ihmiset ovat aina omissa porukoissaan? En minä tiedä, nainen sanoo ja jatkaa matkaansa.

"Armeijassa täytyy oppia suomi"

1960-luvulla rakennettu ostoskeskus Puhos oli aikoinaan Suomen suurimpia ostoskeskuksia. Nykyään suuret massat ovat siirtyneet viereiseen Itikseen, mutta monille Puhos tuntuu olevan toinen koti.

Astun sisään kahvilaan, jossa istuu noin kymmenen asiakasta, kaikki mustia miehiä. Kahvilan pitäjä ei osaa suomea eikä paljon englantiakaan, mutta pian paikalle tulee hyvin englantia puhuva nuori Mohamed, Somaliasta hänkin alun perin.

Mohamed sanoo ymmärtävänsä suomen kieltä, mutta ei osaa puhua sitä.

– Olen syntynyt Suomessa, mutta käynyt koulut Lontoossa. Ensi vuonna menen Suomessa armeijaan, ja siellä on viimeistään pakko oppia suomi.

Mohamed kertoo hengaavansa kahvilassa usein kavereidensa kanssa. Hän kertoo, että yksi asia joka erottaa heidän kantapaikkansa monen muun kantapaikasta on, että siellä ei myydä alkoholia.

– Alkoholi ei kuulu uskontoomme. Esimerkiksi sunnuntaisin tänne tulee isiä poikineen katsomaan jalkapalloa. Silloin juodaan limsaa tai kahvia.

Pian pöytään istuu lisää nuoria miehiä. He haluavat vuorostaan kysellä toimittajalta.

– Miksi mediassa aina esitetään maahanmuuttajat yhtenä nippuna, vaikka me olemme kaikki erilaisia? Jos yksi ulkomaalainen tekee pahoja juttuja, niin ei se tarkoita, että kaikki tekevät niin, sanoo parikymppinen mies, joka kertoo asuneensa Suomessa vuoden verran.

Toinen nuori mies kehottaa tutustumaan kauppakeskuksen paikkoihin ja ihmisiin paremmin. 

– Täällä on hyvä meininki, täällä on kiva olla, mies nauraa.

Hyviäkin kokemuksia löytyy

Alakerran kurdien pitämässä ravintolassa ei aluksi kuulu suomen kieltä lainkaan. Paikan omistaja Amar kertoo kuitenkin, että ravintolassa käyvät "kaikki". Listalta löytyy muun muassa kana- ja lihakebabia.

– Suomi-people always buy kebab, hän kertoo.

Ravintolassa käy syömässä usein myös Irakista Espooseen muuttanut Omeed. Hän kertoo muuttaneensa Suomeen, koska Irakissa hänen ja hänen nykyisen vaimonsa suhdetta ei hyväksytty.

– Vaimon perhe ei hyväksynyt rakkauttamme. Tulin Suomeen ja vaimo tuli perässä. Nyt meillä on vauva ja olemme onnellisia.

Omeed on asunut Suomessa kuusi vuotta. Hän puhuu melko sujuvasti suomea ja haaveilee parturin ammatista. Omeed sanoo, ettei ole kohdannut rasismia lainkaan.

– Totta kai olen kuullut, että ihmisillä on sellaisia kokemuksia, mutta minulla ei ole. Olen avoin ihminen ja juttelen kaikkien kanssa helposti. Tulen naapurieni kanssa hyvin toimeen.

Omeed kertoo seuranneensa huolestuneena pakolaisten tuloa Suomeen.

– Kaikille tulee vaikeaa, kun tänne tulee paljon pakolaisia. Suomalaiset ovat nyt vähän hermostuneet ja katsovat meitäkin pahemmin. On sellaista asennetta, että "kun yksi mustapää tekee näin, niin kaikki tekevät näin".

– Luulisin, että säädökset ja lait tiukentuvat entisestään ja se vaikeuttaa myös meidän tilannettamme, kertoo Suomen kansalaisuutta hakeva Omeed.

Pöytäseurueeseen liittyy myös 18 vuotta Suomessa asunut kurdimies Rebwar.

– Haluan sanoa yhden asian mikä ei Suomessa toimi, se on yhteistyö. Ulkomaalaiset ja suomalaiset eivät osaa tehdä yhteistyötä, mies sanoo.

Ostarin kuppilassa Topiksi esittäytyvä suomalaismies ei näytä olevan iloinen Puhoksen muodonmuutoksesta.

– Täällä oli ennen muun muassa bingo ja mikä voisi olla sen suomalaisempaa? No, se lopetti ja paikalle tuli joku etninen liike. Tämä kantabaarini taitaa olla yksi harvoja suomalaisyrityksiä täällä.

Topi sanoo, ettei häntä kiinnosta käydä tutustumassa ostarin etnisiin ravintoloihin. 

– Miksi menisin? Me tässä pubissa istuvat olemme köyhiä. Jos me käymme ulkona syömässä, tarkoittaa se todellakin sitä: ulkona syömistä. Ei minulle ole varaa maksaa kymppiä ateriasta, Topi sanoo.

Hän pitää luontevana sitä, että eri kulttuurit pitäytyvät eri piireissä.

– Ainahan se menee niin, että kun on paljon eri kulttuureja, niin eri ryhmät elävät rinnakkaiseloa omissa ryhmissään, asuvat omilla alueillaan, viettävät aikaa omissa ravintoloissaan. 

Myös nuoret somalitaustaiset miehet sanovat pysyttelevänsä omissa ryhmissään.

– Tulemme ostarille kaveriporukassa, joten ei siinä useinkaan tule vieraiden kanssa juteltua, sanoo Abdullah.

Maahanmuuttajakeskustelu 2015 eduskuntavaalien yhteydessä:

Miten maahanmuutto käännetään voimavaraksi. Keskustelu kesäkuussa 2016:

Vaalikeskustelu maaliskuussa 2015:

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.