Mainos

MTV3:n kirjeenvaihtajat: Jalankulkija Suomessa heikossa asemassa

Jalankulkijan kunnioittaminen suojatiellä on Suomessa lähimaitamme heikompaa, arvioivat MTV3 Uutisten kirjeenvaihtajat.

Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, Ruotsin kirjeenvaihtaja Kari Lumikeroja Viron kirjeenvaihtaja Petri Saraste sanovat, että jalankulkijan asema on heidän asemamaissaan Suomea parempi.

– Saksassa suojatielle lähtöä harkitseva ihminen on paljon korkeammassa arvossa kuin Suomessa. Saksassa autoilijaa katsotaan erittäin pahasti, jos hän ei anna tilaa suojatielle tulevalle jalankulkijalle. Sen sijaan kun Suomessa pysäytän autoni suojatien eteen, jalankulkija katsoo minua usein hämmästyneenä. Suomessa jalankulkija ajattelee, että autoilija ei varmasti pysähdy. Oman kokemukseni mukaan saksalainen autoilija kunnioittaa suojatietä suomalaista huomattavasti enemmän, arvioi Nurminen.

– Virossa kaupunkiliikenne on Suomea huomaavaisempaa, suojatien esteen pysähdytään lähes poikkeuksetta, sanoo Saraste.

– Noin parikymmentä vuotta sitten otettiin Tukholmassa käyttöön sääntö, että jos jalankulkija osoitti edes aikomusta ylittää suojatie, auton oli pakko pysähtyä. Jos määräystä rikkoi, siitä sai kovan sakon, lisäksi ajokortti nostettiin hyllylle kuukaudeksi. Tällä tavoin sanktioilla saatiin jalankulkijoille lisää turvaa ja autoilijoiden väistämisvelvollisuus on sisäistynyt liikennekulttuuriin, kuvaa Lumikero.

Suomessa itsekkäämpi ajotyyli

Kirjeenvaihtajat ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, ettei Suomessa anneta aina tilaa muille autoilijoille.

Esimerkkinä tästä on niin sanotun vetoketjuilmiön sujuvuus Saksassa ja Ruotsissa. Vetoketjuilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi rampilta tuleva liikenne siirtyy moottoritielle niin, että joka toinen auto antaa automaattisesti tilaa rampilta kaistalle siirtyvälle autolle.

– Saksassa on itsestään selvää, että tulijalle annetaan tietä. Muunlainen toiminta johtaa voimakkaaseen paheksuntaan. Samoin, jos ajetaan kahta kaistaa, ja esimerkiksi tietyön takia tie muuttuu yksikaistaiseksi, autot limittyvät yhdelle kaistalle sovussa. Jos autoilija ei päästä toista autoa väliin, autoilijaa pidetään idioottina. Vetoketjuilmiön toimiessa liikenne on todella sujuvaa. Suomessa autoilijat kaasuttavat estääkseen auton pääsyn eteensä. Ajatusmallina tuntuu olevan, että jos et ole jo kymmenen kilometriä sitten vaihtanut kaistaa, se on oma ongelmasi enkä päästä sinua väliin, kuvaa Nurminen.

– Ruotsissa autoistuminen on tapahtunut aiemmin kuin Suomessa ja liikenne on esimerkiksi moottori- ja maanteillä huomattavasti säyseämpää ja rauhallisempaa kuin Suomessa. Ruotsista tuntuu puuttuvan tietynlainen aggressiivisuus ja kaahaaminen, jota Suomessa on havaittavissa, sanoo Lumikero.

Ruotsissa liikennettä on Lumikeron arvion mukaan saatu rauhoitettua poliisin valvonnalla ja rangaistuksilla. Sen sijaan Saksassa sanktiot ovat esimerkiksi Suomea lievempiä.

– Rangaistukset eivät siten selitä liikennekulttuuriemme eroja. Luulen, että liikennekulttuurien ero on mentaliteettikysymys. Saksalaisia on paljon, minkä takia heidän on pitänyt kehittää toimintatapoja, joissa toisia otetaan huomioon. Suomalaisia on sen sijaan paljon vähemmän ja liikennekulttuurimme periytyy ajalta, jolloin on ollut paljon enemmän tilaa eikä ole tarvinnut välittää muista, pohdiskelee Nurminen.

Ajonopeus puhuttaa Saksassa ja Ruotsissa

Saksassa ja Ruotsissa liikenteessä puhuttavat nopeudet.

Saksassa on noussut keskustelua siitä, pitäisikö moottoriteille asettaa nopeusrajoituksia. Yleinen mielipide on, että Saksassa ajetaan liian kovaa.

– Toiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että jos nopeuksia rajoitetaan, rajoitetaan yksilönvapautta. Kuitenkin tilannenopeudet ovat liian kovia, sanoo Nurminen.

Nopeuksien pudottamista puoltavat myös ympäristökysymykset.

– Saksassa on jo puhuttu kattonopeuden pudottamista 130 kilometriin tunnissa ilmansaasteiden vähentämiseksi.

– Ruotsissa nopeusrajoitukset nousevat silloin tällöin esiin. 120 kilometrin tuntinopeutta haluttaisiin pudottaa 110 tai 100 kilometriin tunnissa. Pudotusta on perusteltu turvallisuuden lisäämisellä sekä päästöjen vähentämisellä, kertoo Lumikero.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.