Mainos

Muistatko nämä veret seisauttavat vaalivoitot?

Tämän vuoden vaalien on ennustettu jäävän historiankirjoihin. Perussuomalaisten rakettimainen gallupsuosio näyttäisi povaavan puolueelle suurta vaalivoittoa.

– Vaikka gallupkannatus on vähän notkahtanut, on ilmassa merkkejä ison voiton tulosta, arvioi Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari.

Ruostetsaaren mukaan perussuomalaisten nousussa on yhtymäkohtia yhteen historian suurimmista vaalivoitoista, vuoden 1970 SMP:n (Suomen Maaseudun Puolue) nousuun. Mutta mitä muita suuria voittoja historia pitää sisällään?

1945 – Kommunistit poliittiselle kartalle toisen maailmansodan jälkeen

Toisen maailmansodan jälkeen käydyissä vaaleissa vuonna 1945 SKDL (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) nousi poliittiselle kartalle saaden vaaleissa 49 paikkaa.

– Presidentti toivoi tuolloin politiikkaan uusia kasvoja, ja siinä tilanteessa SKDL nousi todella suureksi puolueeksi, sanoo professori Ruostetsaari.

1966 – Vasemmistoenemmistö eduskuntaan

Vuonna 1966 käydyissä vaaleissa eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö. Silloin sosiaalidemokraatit nousivat politiikan keskiöön. Ennen tätä he olivat olleet pitkälti oppositiossa.

1970 ja 1972 – SMP nousi tyhjästä

Vuonna 1970 SMP nousi eduskuntaan ja sai suuren vaalivoittonsa. SMP sai vaaleissa 18 paikkaa. Silloinen presidentti Urho Kekkonen kuitenkin hajotti eduskunnan jo kahden vuoden kuluttua. Vuonna 1972 pidetyissä vaaleissa SMP kuitenkin uusi vaalivoittonsa saaden jälleen 18 paikkaa.

– Koettiin, että SMP toi tavallaan eduskuntaan epävakautta ja haluttiin selkeyttää tilanne, Ruostetsaari sanoo.

Ruostetsaaren mukaan SMP nousi tyhjästä, sillä aiemmin sillä oli eduskunnassa vain yksi edustaja - Veikko Vennamo. Ruostetsaari näkeekin SMP:n nousussa yhtäläisyyksiä tämän vuoden vaaleihin ja perussuomalaisiin (perussuomalaiset perustettiin aikoinaan vararikkoon päätyneen SMP:n pohjalta).

– Soini on ollut Vennamon hyvä opetuslapsi. Vennamo näki aikoinaan tilanteensa koittaneen, kun silloinen maalaisliitto muutti nimensä keskustaksi, ja maaseutu jäi ikään kuin paitsioon. Tänä päivänä on samantapainen yhteiskunnallinen protesti meneillään - siihen liittyy monia tekijöitä, kuten tuloerojen kasvua ja syrjääntymisen lisääntymistä.

1983 – SMP:n uusi nousu

Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen SMP teki uuden nousunsa ja nousi suurten puolueiden joukkoon ja lopulta myös hallitukseen. Se sai vaaleissa 17 paikkaa.

1991 – Keskustan veret seisauttava vaalivoitto

Näissä vaaleissa tapahtui keskustan suuri nousu, jota silloinen puoluesihteeri Seppo Kääriäinen kuvasi "veret seisauttavaksi vaalivoitoksi". Hallitusneuvotteluissa pääministeriksi nousi keskustan Esko Aho. Keskusta sai vaaleissa 55 paikkaa.

2003 – Lipponen, Jäätteenmäki ja Irak-gate

Vuoden 1991 jälkeen ei historia tunne suuria vaalivoittoja, mutta yksi erikoinen vaalivuosi on jäänyt merkintöihin:

Vuonna 2003 käytiin niin sanotut pääministerivaalit. Professori Ruostetsaaren mukaan Paavo Lipponen (SDP) pyrki kolmannelle kaudelleen, mutta Anneli Jäätteenmäki (kesk.) tuli ja vei häneltä – Lipposen mielestä epäreilulla tavalla – vaalivoiton. Tästä alkoi tapahtumaketju, joka johti Suomen ensimmäisen naispääministeri Jäätteenmäen eroon jo keväällä 2003.

2011 – Perussuomalaisten juhlaa?

Nousevatko tämän vuoden vaalit historialliseksi, se nähdään sunnuntaina. Professorin mukaan kaikki riippuu nyt siitä, miten ihmiset aktivoituvat vaaliuurnille.

– Perussuomalaisten gallup-kannatuksesta suuri osa on viime vaaleissa nukkuneilta äänestäjiltä. Ennakkoäänestys on kuitenkin ollut aktiivisempaa kuin edellisillä kerroilla. Perussuomalaiset ovat myös hyvin vahvasti miesten kannattama puolue, ja miehet näyttävät äänestäneen vilkkaasti ennakkoon. Nämä yhteenlaskettuna näyttää siltä, että iso voitto olisi tulossa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.