Mainos

Myrskybongari: "Keskelle kyntöpeltoa ei kannata mennä sateenvarjon kanssa"

Viime vuosina myrskybongausharrastus on vilkastunut Suomessa. Aikoinaan harrastus rantautui Suomeen Yhdysvalloista.

– Suomessa on useampi sata harrastajaa, jotka seurailevat myrskytietoja päivittäin, arvioi Kauhajoen myrskybongareiden jäsen Joni Rinta-Möykky.

Suomessa riittää kiinnostavia sääilmiöitä. Jotkut bongarit lähtevät silti ulkomaille asti kovan myrskyn perässä.

– Mutta nyt ollaan huomattu, että kyllä täällä Suomessa pääsee kokemaan aivan riittävän rajuja myrskyjä. Viime kesä oli hieno esimerkki siitä. Tänä kesänäkin on ehditty nähdä kaikenlaista: isoja rakeita ja voimakkaita syöksyvirtauksia esimerkiksi Jalasjärvellä ja Parkanossa.

Bongari metsästää hyvää kuvaa

Bongari valmistautuu h-hetkeen tutkailemalla säämalleja päiviä tai jopa viikkoja ennen varsinaista myrskyä.

– Säämallien avulla saadaan vinkkejä mahdollisesta myrskystä. Tilannetta seurataan ja tutkaillaan. Jotkut harrastajat ovat hyvinkin perehtyneitä sääasioihin. Moni meistä tietää paljon esimerkiksi ukkosista ja osaa varautua niiden vaaroihin.

Mihin tahansa kukkulalle ei ukkosella lähdetä kuvaamaan. Harrastaja osaa puntaroida riskit.

– Keskelle kyntöpeltoa ei kannata mennä seisomaan sateenvarjon kanssa.

Myrskybongareiden kesken tietoja, havaintoja ja kuvia myrskyistä jaetaan netin kautta.

– Kun myrskypäivä koittaa, pakataan kamerat mukaan ja lähdetään kuvaamaan. Myrskybongarin päätavoite on päästä paikan päälle ja kuvata pilviä, myrskytuhoja tai mahdollisesti jopa trombeja. Trombi on harrastajalle toiveiden täyttymys.

Salamatriggerillä välähdys talteen

Moni ahkera harrastaja tutkailee myrskyä järjestelmäkameran tai videokameran linssin läpi. Kameroihin on saatavilla monenmoista lisälaitetta. Nyt pinnalla on erityisesti salamatriggeri.

– Salamatriggeri ennakoi salaman iskun. Triggeri avaa kameran sulkimen oikealla hetkellä ja kamera ottaa kuvan juuri silloin, kun salama iskee. Näin saadaan hienoja kuvia, sanoo Rinta-Möykky.

Salamatriggereiden hinnat ovat tulleet kovaa vauhtia alaspäin. Suomalaisten harrastajien triggerit maksavat sadasta pariin sataan euroa.

Tekniikasta on iloa myrskybongarille muillakin tavoin.

– Omalla kotikoneella pystyy tekemään säämalleja. Monilla on myös ukkostutkia, joiden avulla pystyy seuraamaa reaaliajassa ukkosen liikkeitä.

Myrskybongareilla on käynnissä rae- ja puuskaprojekti Ilmatieteen laitoksen kautta.

– Sitoudumme antamaan rakeisiin ja puuskiin liittyviä havaintoja Ilmatieteen laitokselle ja tätä vastaan saamme heiltä käyttöömme huipputarkkaa tutkadataa. Datasta näemme esimerkiksi esiintyykö pilvessä rakeita ja onko odotettavissa suuria tuulia ja puuskia.

Rinta-Möykyn mukaan kaikki hieman aktiivisemmat bongarit ovat myös jossakin tekemisissä Ursan myrskybongausjaoston kanssa.

– Myös he vastaanottavat harrastajien tietoja rakeista ja puuskista ja tekevät yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Ei vain salamoiden perässä

Myrskybongari ei keskity pelkästään ukkosmyrskyjen havainnointiin. Talvella bongaillaan lumimyrskyjä tai vaikkapa kovia tuulia.

– Jos on tulossa matalapaine kovine tuulineen, niin saatan lähteä tuulimittarin kanssa johonkin korkealle paikalle mittaamaan nopeuksia.

– Ukkonen on bongarille kuvaamisen kannalta kuitenkin paras. On pilviä ja salamoita.

Bustola! Pieleen meni

Myrskybongarit viljelevät omaa slangiaan. Yleisiä termejä ovat esimerkiksi chase ja bustola. Chase viittaa myrskybongausmatkaan tai myrskyjahtiin. Jos chase menee pieleen eli on tulokseton, puhutaan bustolasta.

– Lisäksi käytetään paljon sääsanastoon liittyvää kieltä. Erilaisille ukkosen muodoille ja tyypeille on omat meteorologiset terminsä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.