Mainos

Näin asiantuntijat kommentoivat hallituksen turvapaikkakaavailuja – MTV kokosi kiinnostavat kohdat

Suomi-tutkinto, perheenyhdistämisen kiristäminen, ilmoittautumisvelvollisuus, sosiaaliturvan muutokset, Dublin-järjestelmän paluu. MTV uutiset kokosi kiinnostavimmat kohdat hallituksen tuoreesta turvapaikanhakijoita käsittelevästä ohjelmasta.

Hallitus julkaisi eilen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa, jonka päätarkoituksena on saada turvapaikkakustannukset hallintaan ja kotouttaa turvapaikan saaneet. Ohjelmassa linjataan myös, että Suomi haluaa minimoida turvapaikanhakijoiden määrän. 

Jatkossa Suomi tulee myöntämään suojelua tarvitsevien oleskeluluvat aina määräaikaisina. Lisäksi kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava ihminen ei saa jäädä valituksen käsittelyajaksi Suomeen.

MTV Uutiset kokosi kuusisivuisesta toimenpideohjelmasta muutaman toimenpiteen esille. Toimenpiteitä on kaikkiaan 80.

"Suomi-tutkinto"

Toimenpideohjelmassa mainitaan kahteen otteeseen turvapaikanhakijoiden sitouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Ohjelman mukaan turvapaikanhakijoilta tullaan edellyttämään suomalaisten perusääntöjen "tutkintoa". Käyttöön otetaan myös sitoutumissopimus. 

– Tällä sitoutumisella ei ole mitään juridista pohjaa. Uskon, että kannattaa käyttää kaikki keinot, joilla henkilö sitoutuu suomalaisiin tapoihin ja lainsäädäntöön, kommentoi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen asiaa MTV:n Kymmenen Uutisissa tiistaina.

Maahanmuuttovirastolle asia tuli uutena ja sitä selvitetään. 

– Varsin kattavasti perehdytystä jo annetaan turvapaikanhakijoille. Nyt pitää selvittää, millä tavalla sitoutumissopimus halutaan toteuttaa, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueenjohtaja Olli Snellman.

Hänen mukaansa "tutkinnosta" on puhuttu aikaisemminkin, mutta nyt se oli kirjallisena ensimmäistä kertaa.

– Materiaalit ovat jo käytössä, mutta ehkä tulevaisuudessa turvapaikanhakijalta vaaditaan kuittaus siitä, että hän on ymmärtänyt asian. Tai ehkä tulevaisuudessa hakija saa materiaalin ja käy sen ohjeistetusti läpi työntekijöidemme kanssa. Tämä on auki ja sitä selvitetään, Snellman sanoo. 

Perheenyhdistämistä kiristetään

Hallitus aikoo kiristää perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla. Tarkoituksena on edellyttää ainakin toimeentuloa ja riippumattomuutta sosiaalituista. 

– Perheenyhdistäminen on jo tällä hetkellä erittäin vaikeaa ja laintulkinta erittäin tiukkaa, kommentoi Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Sanna Rummakko

Oppositiopuolue vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kritisoi perheenyhdistämisen kriteereihin suunniteltuja tiukennuksia. 

– Siinä annetaan signaali, että te ette voi elää täyttä onnellista elämää. Se heikentää kotoutumista ja voi aiheuttaa syrjäytymisen ja radikalisoitumisen vaaraa.

Muutama vuosi sitten tehtyjen kiristysten seurauksena Suomeen haluavan perheenjäsenen on itse tehtävä hakemus Suomen edustustossa, kun aiemmin perheen kokoaja saattoi tehdä hakemuksen valtakirjalla. Rummakko huomauttaa, että hakemusten määrä on romahtanut muutoksen seurauksena. 

– Edustusto sijaitsee usein toisessa maassa. Hakija voi joutua matkustamaan sinne konfliktialueen läpi. Heillekin, joilla olisi oikeus perheenyhdistämiseen, sen hakeminen on usein liian kallista, vaarallista ja byrokraattista. 

Rummakko muistuttaa, että kotoutuminen Suomeen on vaikeaa, jos ihminen on henkisesti huonossa kunnossa ikävöidessään lapsiaan ja puolisoaan. 

– Paljon puhutaan, että halutaan hallittua ja laillista maahanmuuttoa. Perheenyhdistäminenhän on juuri sitä. Prosessissa tutkitaan DNA:t ja biotunnisteet ja tehdään perusteelliset haastattelut eli tiedetään, kuka tulee ja milloin. 

Tulijoiden ilmoittautumisvelvollisuus

Toimenpideohjelmassa linjataan, että vastaanottokeskusten turvallisuutta parannetaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että keskuksiin laaditaan järjestyssäännöt ja valvontaa tehostetaan ohjelman mukaan vartiointia lisäämällä. 

Lisäksi turvapaikanhakijoilta tullaan edellyttämään päivittäistä ilmoittautumista vastaanottokeskuksessa. Ilmoittautumisvelvollisuus on edellytyksenä turvapaikanhakijan vastaanottorahalle. 

Maahanmuuttoviraston mukaan toimenpide ei sinänsä tuo paljon uutta vastaanottokeskuksille, koska jo nyt turvapaikanhakijan on palveluja ja tukia saadakseen oltava ilmoittautuneena vastaanottokeskukseen. 

– Kyllä meidän nyt jo pitää tietää, missä turvapaikanhakija on. Muutos tulee siinä, että ilmoittaumisvelvollisuus olisi päivittäistä. Se on auki, miten tämäkin toteutetaan: näyttävätkö turvapaikanhakijat id-korttiaan aulassa tai kiertääkö henkilökunta papereiden kanssa? Tämä on selvityksessä ja tähän kysytään näkökulmaa vastaanottokeskuksilta ja työntekijöiltä, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Sosiaaliturva muuttuu

Hallitus selvittää, voisiko asumisperusteisen sosiaaliturvan sijaan luoda oman järjestelmän myönteisen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. 

– Suomi on jo nyt saanut Euroopan neuvostolta moitteita liian alhaisesta perusturvan vähimmäistasosta. Sen varassa elävät ihmiset ovat jo nyt leipäjonossa. On vaikea nähdä, miten köyhyys edistäisi kotoutumista, kommentoi Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Sanna Rummakko. 

Hän epäilee, että seuraukset voisivat olla ennakoimattomia. 

– Se voisi tarkoittaa pimeää työtä, kerjäämistä, lisää leipäjonoja, ehkä jopa rikollisuutta. Yhdenvertainen kohtelu on Suomen perustuslaissa ja yhdenvertaisuus edistää kotoutumista parhaiten, ei sosiaaliturvan eriyttäminen, Rummakko sanoo. 

Myöskään oppositiopuolue RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ei pidä selvitettävänä olevaa turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaan puuttumista realistisena.

Oleskeluluvat saaneet eivät jatkossa välttämättä saisi asumisperusteista sosiaaliturvaa, vaan heillä olisi erillinen kotouttamisjärjestelmä. 

– Ei ole periaatteellisesti oikein eikä se ole realististakaan ajatella, että joku sosiaaliturvan piirissä oleva perhe voisi pärjätä vähemmällä sen takia, että he ovat pakolaisia. Jokaisella perheellä on samanlaiset kustannukset etnisestä taustasta huolimatta, Haglund kritisoi.

Dublin-järjestelmään paluu

Toimenpideohjelmassa vaaditaan lisäksi, että EU:ssa otetaan jälleen käyttöön niin kutsuttu Dublinin-asetus.

Tiivistetysti Dublin-järjestelmässä on kyse siitä, että turvapaikanhakijan turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU-valtiossa, johon hän on ensiksi saapunut. Dublin-menettelyssä selvitetään se EU-valtio, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. 

Suomi vaatii siis tämän asetuksen takaisinottoa. Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari (sd.) ihmettelee tätä.

– Se asetus ei toimi. Pakolaismäärät ovat niin valtavia, että Dublinin idea ei vain onnistu. Sen takia sitä pyritään uudistamaan ja kehittämään sen sijaan pysyvää sijoitusjärjestelmää. 

– Lisäksi yritetään saada aikaiseksi tehdä laillisia väyliä tulla Eurooppaan. Sillä tavalla viedään toimeentulomahdollisuuksia salakuljetusbisneksestä ja ihmiskaupalta. Tämä on monimutkainen ongelma, johon tarvitaan useita eri ratkaisuja. 

EU-komissio tekee parhaillaan Dublin-asetuksen uudistustyötä. Aikaisintaan esitys tulee ensi keväänä.

Suomi vaatii järjestelmän palauttamista tai muuten hallitus valmistautuu toimenpideohjelman mukaan poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin.

MTV Uutiset yritti tavoitella sisäministeriöstä asiantuntijaa kertomaan, mitä kansalliset toimet olisivat, mutta yhteydenottopyyntöön ei vastattu. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.