Mainos

Näin hallitus aikoo säästää kouluista - esimerkiksi lukioita karsitaan

Monen lukiolaisen koulumatka pitenee, kun hallitus ryhtyy toteuttamaan säästökuuriaan. Opetusministeriön asiantuntijan mukaan oppilaitosverkoston karsiminen vähentänee lukioita enemmän kuin ammattioppilaitoksia, sillä toisen asteen ammattikoulutusta on jo nykyisin tarjolla harvemmassa kuin lukiokoulutusta.

Opetusministeri Krista Kiurun erityisavustaja Esa Suominen sanoo, että listaa karsittavista kouluista ei ole. Vielä ei edes tiedetä, millä perusteella kouluja karsitaan.

Suomisen mukaan tavoitteena on, ettei kenellekään nuorelle tulisi kohtuuttoman pitkää matkaa opintojen pariin.

– Nuoria ihmisiä ei voida kauhean kauas alkaa siirtää, riippumatta siitä, mitä alaa he opiskelevat.

Suomessa on monia lukioita, joissa ylioppilaaksi kirjoittaa vuosittain vain kourallinen opiskelijoita. STT:n tuoreen lukiovertailun mukaan suurimpien ja pienimpien lukioiden oppilaat pärjäävät kirjoituksissa keskimäärin yhtä hyvin.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton SAKKI ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotov pelkää, että ammattikoululaisten koulumatkojen pidentyminen lisää entisestään asuntopulaa. Lisäksi hän arvelee, että opiskelijat joutuvat joissain tapauksissa luopumaan unelma-ammateistaan.

– Opiskelijoilla ei ole välttämättä tarpeeksi valmiuksia lähteä opiskelemaan jotain, mitä he oikeasti haluavat. He saattavat valita sen ainoan, joka paikallisessa koulutustarjonnassa on, Fedotov sanoo.

Oppivelvollisuuden nosto maksaa

Samalla kun kunnat säästävät opetuksesta, oppivelvollisuusiän nosto on lisäämässä julkisia menoja. Hallitus kaavailee, että oppivelvollisuusikä nousee koko ikäluokalla 17 vuoteen vuonna 2015. Valtiovarainministeriö on laskenut, että uudistus maksaa noin 20 miljoonaa euroa. Valmisteltavana on malli, jossa koulumatkat ja oppikirjat korvattaisiin koko ikäluokalle.

Nykyisin 95 prosenttia ikäluokasta menee ammattioppilaitokseen tai lukioon. Hallitus haluaa huolehtia myös muut joko toisen asteen koulutukseen tai siihen valmistavaan toimintaan. Suomisen mukaan mahdolliset polut ovat jo valmiina, kunhan kaikki saadaan käyttämään niitä.

– Kyseeseen voi tulla oppilaitosmuotoisen koulutuksen lisäksi kymppiluokka, ammattistartti tai oppisopimuskoulutus. Näihin ei tule muutoksia.

Kansanopistojen rahoitus vähenee

Hallitus esitti viime perjantaina julkistamassaan rakennepaketissa, että kouluverkon tiivistämisestä ja niiden rahoituksen uudistamisesta yritetään haalia kasaan 195 miljoonan euron säästöt. Uudistus tehdään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Pienempiä säästöjä kuntiin saataisiin muun muassa karsimalla tutkintoihin johtamatonta opetusta. Digitaalisiin oppimateriaaleihin siirtymisen ja kouluille yhteisen internetin pilvipalvelun hyödyntämisen arvioidaan säästävän oppimateriaalikustannuksista 5-10 prosenttia.

Koulunkäyntiavustajat lasketaan jatkossa opetushenkilökunnaksi, kun ryhmäkokoja määritellään. Vieraiden uskontojen minimiryhmäkoko nousee kolmesta kymmeneen.

Lisäksi kansanopistojen, kansalaisopistojen ja työväenopistojen julkista rahoitusta vähennettäisiin 15 miljoonalla eurolla.

Opistoilta odotetaan omia ideoita siitä, miten toimintaa voisi tehostaa.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.