Mainos

Näin suomalaisesta lupauksesta tehdään huippukiekkoilija

Suomalaisen jääkiekkolupauksen tie maajoukkueeseen on ollut jo vuosikymmenten ajan samanlainen. Nuoria huippuja aletaan kartoittamaan jo aikaisessa vaiheessa ja tie maajoukkueeseen, Leijonatie, alkaa jo untuvikkona.

Maajoukkue, joka on lukemattomien pikkulasten unelma, tulee kaikkein parhaimmille eteen rippikouluikäisenä. Nämä kaikkein parhaimmat ovat kuitenkin ikäluokastaan vain pienen pieni murto-osa.

Esimerkiksi vuonna 1994 syntyi reilut 33 000 poikalasta. Tästä koko joukosta kahdeksan prosenttia, eli reilu 2 700 poikaa aloittaa jääkiekon pelaamisen virallisessa seurassa. Näistä runsas kolmannes valitaan varhaisteiniydessään erilaisille alueleireille.

Kun koittaa vuosi, jolloin poika täyttää 15 vuotta, on kaikkein parhailla edessä valtakunnallinen Pohjola-leiri. Vuonna 1994 syntyneistä leirille valittiin 180 parasta pelaajaa, eli puoli prosenttia koko ikäluokasta. Näistä vuoden päästä valitaan ensi kertaa maajoukkueeseen, 16-vuotiaiden sellaiseen, 44 pelaajaa. Tämä on koko vuosikerrasta 0,13 prosenttia, kiekkoilun aloittaneista noin 1,6 prosenttia. Kohtalaisen vähän.

Maajoukkueleiri avaa reitin, mutta ei tietä onneen

Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen sanoo, että nykyiset huippunimet ovat edenneet lähes poikkeuksetta kuvattua reittiä pitkin. Esimerkiksi viime kevään MM-kisoissa kansan suurimmaksi lemmikiksi noussut Mikael Granlund on kulkenut tätä tietä. Niin on myös Teemu Selänne, tosin pari kymmentä vuotta aiemmin.

– Pohjola-leirejä on pidetty jo yli 50 vuotta, ja aina parhaat on valittu mukaan. Se onkin mielenkiintoista katsoa, että ketkä on valittu leirin parhaaksi pelaajaksi, ja millaisen uran he ovat luoneet. Kyllä he ovat poikkeuksetta vahvoja liigapelaajia, vähintään, Matti Nurminen sanoo.

Listalta löytyykin jo kaukaa menneisyydestä sellaisia nimiä kuin Raimo Helminen ja Timo Jutila. Tuoreemmista huipuista parhaaksi on valittu Jere Lehtinen, Janne Niinimaa, Kari Lehtonen, Jesse Joensuu ja Teemu Pulkkinen. Heistä Lehtonen torjuu tällä hetkellä NHL:ssä yhtenä liigan huipuista, Pulkkinen on tulevaisuuden Suomi-kiekon nimi, ja Joensuu vastaanotti viime keväänä kaulaansa MM-kultamitalin.

Silti Pohjola-leiri ei ole mikään tie onneen, eikä sieltä poisjääminen katkaise tietä tähtiin.

- Nuoret kehittyvät eri vaiheissa. Ja vaikka kartoitusjärjestelmässä valitaan aina kaikki parhaat ja kaikissa maajoukkueissa on useita pelaajia kauden aikana, pääsee 18-vuotiaiden maajoukkueesta 20-vuotiaiden joukkueeseen ehkä puolet, Nurminen sanoo.

Myöhäisheränneitä huippunimiä Suomesta kyllä löytyy. Viime kaudella NHL:n parhaaksi maalivahdiksi ehdolla ollut Pekka Rinne ei ole pelannut nuorten maajoukkueessa lainkaan. Eliittivahti pelasi ensimmäisen maaottelunsa vasta vuonna 2009, 26-vuotiaana. Viime kevään kultaleijonissa pelasi poikkeuksellisesti jopa neljä pelaajaa, joilla ei ole lainkaan kokemusta nuoren maajoukkueista: Petri Vehanen, Janne Pesonen, Janne Lahti ja Jyrki Välivaara.

Mikä se Pohjola-leiri sitten on? Käytännössä sitä voisi verrata erityisopetukseen; jos olet tarpeeksi hyvä, pääset vielä parempaan treeniin. Huippuja koulitaan viikon verran, sitä ennen samaa on tehty alueellisilla leireillä.

- Tänä päivänä leirillä panostetaan voimakkaasti yksilön kehittämiseen. Vaikka kyseessä on joukkuepeli, pyritään hyvistä koulimaan entistä parempia yksilöitä. Nykyään satsataan myös entistä enemmän yhteistyöhön seurojen kanssa, jotta harjoittelu olisi ympärivuotista, Nurminen kertoo.

Valmennusta kehitetään jatkuvasti

16-vuotiaiden maajoukkueesta tie jatkuu eteenpäin, 17-,18- ja 20-vuotiaiden maajoukkueisiin. Vuosi vuodelta pelataan enemmän kansainvälisiä maajoukkuepelejä ja eteenpäin mentäessä ottelumäärät kasvavat.

Kiekkoliitolla on ollut myös muutaman vuoden voimassa Future Olympic Lions -leiri, johon valitaan pelaajia yhden ikäluokan sijaan neljä vuosikertaa. Silloin nuorimmat saavat oppia vanhemmilta ja pääsevät pelaamaan kovia peliä yhdessä.

- Lisäksi pyritään kasvattamaan aktiivien ja juuri lopettaneiden pelaajien mukaan tulemista. Future Olympic Lions -leirillä oli nytkin kultaleijonia näyttämässä esimerkkiä ja opastamassa, Nurminen sanoo.

Suomalaisessa kiekossa on muutaman haaleamman vuoden jälkeen taas suuri joukko erittäin lupaavia nuoria kiekkoilijoita. Mikael Granlundin, Teemu Pulkkisen ja Sami Vatasen kaltaisten pelaajien avulla Suomi nostaa päätään kansainvälisessä vertailussa. Nurmisen mielestä vaihtelu ikäluokkien välillä on normaalia.

- Ikäluokat ovat aina erilaisia, joihinkin sattuu enemmän huippuja. Valmennus on Suomessa huippuluokkaa ja se kehittyy koko ajan huimasti ihan seuratasolla, Nurminen kertoo.

- Se on pelaajan kehittymiselle tärkeää, miten hyvää päivittäinen valmennus on. Siinä me menemme koko ajan eteenpäin.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.