Mainos

Nallet vetivät metsästäjiä nenästä - kaatolupia jäi paljon käyttämättä

Tänään päättynyt karhunmetsästys ei sujunut odotusten mukaan. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kesällä kaikkiaan 263 pyyntilupaa, mutta MTV3 Uutisten keräämien tietojen mukaan muutama tunti ennen pyyntiajan umpeutumista oli vahvistettu koko maassa lopulta vain 195 karhunkaatoa.

Eniten lupia jäi käyttämättä poronhoitoalueella. Sinne oli myönnetty yhteensä 60 lupaa, mutta kaatoja tuli vain 33.

Lupia jäi käyttämättä yllättäen myös Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan alueella Pohjois-Karjalassa (viisi lupaa) ja Kainuussa (yhdeksän).

Yksi lupa jäi säästöön myös Etelä-Savossa. Karhukannan levittäytymisalueella keskisessä Suomessa jäi käyttämättä 11 lupaa.

Kaiken lisäksi ministeriön myöntämät 15 pyyntilupaa mahdollisia vahinkoja tai häiriöitä aiheuttavien karhujen metsästykseen jäivät kokonaan käyttämättä. Kaksi lupaa myönnettiin, toinen Lappiin ja toinen Pohjois-Savoon, mutta kummallakaan luvalla kaato ei onnistunut.

68 lupaa jäi käyttämättä

Kaikkiaan siis koko maassa jäi käyttämättä laskennallisesti 68 pyyntilupaa, jota voidaan pitää erittäin suurena yllätyksenä. Oliko lupia siis myönnetty aivan liikaa?

– Sellainen johtopäätös näyttää varsin loogiselta. Arvostelimme jo alun perin määrää. Siinä mentiin nyt yli, arvioi Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Suojelutahot ja osa metsästäjistäkin yllättyi, kun ministeriö myönsi kesällä karhunpyyntilupia hövelisti enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL suositteli.

Esimerkiksi Itä-Suomen kiintiötä nostettiin vielä keskikesän aikana 20 luvalla. Uusi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) perusteli määrän lisäämistä vuoden 2010 poikkeuksellisen runsailla uhkatilanteilla ja vahingoilla.

Lappi kaipasi lunta

Varsinkin Lappiin tuli Sulkavan mielestä liikaa lupia.

– Siellä pyynti on toki vaikeaa laajojen selkosten vuoksi. Lapissa pedot pysyvät huonosti hengissä muutenkin ja nyt lupia oli liikaa, Sulkava muotoilee.

Huonoa jahtitulosta on päivitelty viikkotolkulla Lapissakin. Läntisellä poronhoitoalueella saaliiksi saatiin vain kuusi karhua ja itäisellä alueella 27, vaikka lupia oli siis 60. Varsinkin lokakuussa jahti eteni surkeasti.

– Sitä tässä on porukalla ihmetelty miksi määrä jäi noin alhaiseksi, pohtii riistäpäällikkö Antti Siira Suomen riistakeskuksen Lapin aluetoimistosta.

Siiran mukaan yksi varma syy on lumen puute. Jos lunta olisi tullut metsästyskauden aikana, kaadetuksi olisi Siiran arvion mukaan tullut ainakin 10 karhua enemmän.

– Kanta ei ole Lapissa noussut kahteen vuoteen, mutta ei se ole laskenutkaan.

Ministeriö: tämä riittää

Ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä ei ihmettele karhujahdin lopputulosta lainkaan. Väitteet liian hövelistä lupapolitiikasta ministeriö ohittaa.

– Tavoitteena oli kannan kasvun pysäyttäminen ja metsästäjät ovat nyt katsoneet, että vähempikin määrä riittää, Laanikari arvioi.

Lapissa ministeriön tavoitteena on ollut vähentää selkeästi karhujen aiheuttamia porovahinkoja. Siksi esimerkiksi itäiselle poronhoitoalueelle myönnettiin 45 lupaa, jota RKTL piti kestävän verotuksen ylärajana.

– Poronhoitoalueen karhuista on heikosti tietoa. En usko, että siellä karhuja kuitenkaan salametsästetään. Se ei oikein kuulu metsästäjien tapoihin nimenomaan karhun kohdalla, Laanikari vakuuttaa.

Laanikarin mielestä käyttämättömillä luvilla ei ole suurta merkitystä, kun tavoitteet on saavutettu.

– Ne voidaan käyttää ensi heinäkuun loppuun saakka vahinkoperusteisina lupina, jos sellaista tarvetta ilmenee.

Pohjois-Karjalassa 91 kaatoa

Maan tiheimmällä karhualueella Pohjois-Karjalassa ammuttiin syksyn aikana peräti 91 karhua ja käyttämättä jäi viisi lupaa. Alueen karhunmetsästyksen yhdyshenkilö Esa Räty on hämmästynyt tuloksesta.

– Jahti on ollut yllättävän nihkeä. Eipä olisi ennakkoon uskottu, että lupia jää käyttämättä, Räty sanoo.

Suurin syy aikaisempia vuosia selvästi hitaampaan kaatotahtiin on Rädyn mielestä ravintotilanne. Karhuilla on ollut metsissä marjoja ja sieniä aivan toisella tavalla kuin vuosi sitten. Jahdin alettua nallet ottivatkin etäisyyttä asuttuihin seutuihin ja se vaikeutti metsästystä.

– Osa emoista ja pennuista on mennyt lisäksi jo talviunille, Räty arvioi.

Räty ei hyväksy väitettä, että lupia olisi myönnetty Itä-Suomeenkin liikaa. Esimerkiksi hirvenmetsästyksen aikana on törmätty useita kertoja karhuihin sellaisilla alueilla, joilla ei ole ollut enää lupia käytössä.

– Nyt päästiin siihen, mitä monta vuotta tavoiteltiin eli kannan kasvu leikattiin. Tänne jäi vielä vahva karhukanta, Räty vakuuttaa.

Pohjanmaalle kaivataan lisää

Ministeriö myönsi Etelä-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle ensimmäistä kertaa yhteensä kolme pyyntilupaa. Kaikki luvat käytettiin heti metsästyksen alkuvaiheessa elokuussa.

– Tänne tarvitaan jatkossa selvästi lisää lupia, jyrisee riistapäällikkö Jarkko Nurmi riistakeskuksen Pohjanmaan aluetoimistosta Seinäjoelta.

Nurmen mukaan koko Suomenselkä Ähtäristä Kannukseen on nykyisin erittäin vahvaa karhualuetta. RKTL on Nurmen mukaan arvioinut, että alueen karhukanta on kasvanut peräti 90 prosenttia viidessä vuodessa.

– Hyvä, kun saatiin nyt nämä ensimmäiset luvat, mutta näillä ei olllut mitään vaikutusta karhukantaan.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.