Mainos

Nämä pääsiäisperinteet ovat historiaa - osan kohdalla onneksi

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Osa pääsiäisperinteistä on kuitenkin päässyt unohtumaan. Joissakin tapauksissa ihan hyvä niin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kertoo perinteistä, jotka kuuluivat pääsiäiseen vielä joitain vuosikymmeniä sitten. 

Karjalassa munia koristeltiin ja värjättiin muun muassa punaisella kreppipaperilla ja teessä keittämällä. Niitä vieritettiin ja lyötiin yhteen eli liitsattiin. Vesi- ja metsälintujen munista alettiin keväästä lähtien saada hyvää ravinnonlisää.

Munien löytäminen pyrittiin varmistamaan menemällä pääsiäisaamuna silmät ummessa navettaan kopeloimaan sonnin tai pässin kiveksiä.

Ainakin variksen uskottiin aloittavan munimisensa aina pääsiäisenä. Variksenvettä saatiin purosta pääsiäisaamuna ennen variksen vaakkumista. Uskomuksen mukaan sillä pestyt kasvot eivät päivettyneet ja pesijä pysyi reippaana koko vuoden.

Paastoaminen vie "lihan himot"

Tuhkakeskiviikkona laskiaisen jälkeen katolilaiset ripottelivat perinteisesti tuhkaa päälleen. Myöhempinä aikoina pappi kosketti otsaa poltettujen palmunoksien tuhkalla. Pääsiäispaaston esikuvana oli 40 päivää kestänyt Jeesuksen erämaapaasto.

Avioliiton solmimista tänä aikana vältettiin. Samaan aikaan pukeuduttiin, puhuttiin ja käyttäydyttiin maltillisemmin kuin tavallisesti "lihan himojen hillitsemiseksi”.

Sittemmin paastoamista on SKS:n mukaan suositeltu niin uskonnollisin, filosofisin kuin ravitsemustieteellisinkin perustein. Oleellisena on pidetty keskittymiskyvyn ja itsehillinnän parantamista sekä turhasta omasta luopumista lähimmäisenrakkauden hyväksi.

Jeesus haudassa - pahat voimat valloillaan

Piinaviikko, hiljainen viikko eli tymintäviikko, jota vietetään palmu- ja pääsiäissunnuntain välillä, kertaa päivä päivältä Kristuksen tuskallisen taipaleen tapahtumia.

Palmusunnuntaisin Karjalassa, Savossa ja itäisillä lähialueilla ovat niin ortodoksit kuin luterilaisetkin nousseet varhain herättämään vielä nukkuvia perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita lyömällä heitä koristelluin pajunoksin ja lausumalla tilanteeseen kuuluvaa sanakaavaa. Tätä on nimitetty virpomiseksi, ja virpoja on tullut viikon päästä pääsiäisenä noutamaan palkkansa.

Annikki Wiirilinnan kirjoittamasta artikkelista (Keskipohjanmaa 9.4.1971) käy ilmi, että nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä pääsiäislauantain trulliperinnettä sekä palmusunnuntain virpomisperinnettä, jossa vitsat, onnentoivotukset ja palkan vaatiminen ovat keskeisessä osassa.

Pääsiäisnoidat eli pääsiäisämmät, rullit tai trullit liikkuivat Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa aina pääsiäislauantaisin. Trulli koetti tuhota tai varastaa toiselta karjaonnen eri tavoin, tavallisimmin viemällä karvoja tai nahanpaloja eläimistä.

Noitien torjumiseksi on lankalauantaina sytytetty pääsiäiskokkoja eli pääsiäisvalkeita Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jos ei itse tuli, niin sitten katajista, tervatynnyreistä ja monenlaisesta rojusta noussut kitkerä savu katkaisi noidan matkan niin, ettei noita enää nähnyt mihin lentää. 

Toisaalta suurten olkimäärien polton uskottiin lakeuksilla tuovan hyvän satovuoden.

Ajanjakso pitkänperjantain illasta varhaiseen sunnuntaiaamuun on ollut perinteisesti pahojen voimien aikaa. Silloin Jeesus makasi kristinuskon mukaan haudassaan. Tänä aikana illansuut ja yöt ovat pahamaineisia, mutta paljon taikoja on liittynyt myös juuri lankalauantaihin, joka kirkollisessa mielessä jää välipäiväksi.

Kiirastorstaina lehmänkello kaulaan

Meillä kiirastorstai oli pyhäpäivä vuoteen 1772 asti. Sen jälkeen se on ollut hiljainen puolipyhä iltajumalanpalveluksineen ja työrajoituksineen. Päivä oli myös tärkein ripittäytymisen ja synninpäästön päivä.

Oleellista oli puhdistautuminen, jonka omalaatuinen ilmentymä oli laajalla alueella maassamme kiiran ajo. Kiiran ajossa vedettiin rakennusten ympäri kelkkaa, johon oli lastattu mm. metalliesineitä ja palava terva-astia. Vedettäessä lausuttiin loru, kuten: "Kitis kiira metsään, tulta savua selkään."

Metalliesineitä saatettiin kiinnittää myös vyötäisille ja lehmänkello kaulaan. Näillä sinänsä huonosti hiljaiseen viikkoon sopivilla toimituksilla pyrittiin varmistamaan, ettei käärmeitä tullut kesällä pihaan ja että karja saapui ajoissa kotiin.

Piinaavan pitkä perjantai toi piiskan

Toivo Vuorelan vuonna 1975 kirjoittamassa kirjassa ”Suomalainen kansankulttuuri” kerrotaan, että Pohjanmaan pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi.

Ruotsin vallan aikaan isännät olivat Suomessakin jossakin määrin omaksuneet tavan piiskata aamulla kaikki lapsensa kuten Pilatus piiskasi Jeesuksen.

Huveja ja kyläilyä ei ole vielä viime vuosinakaan suvaittu, ja pitkänperjantain säidenkin muistetaan useimmiten olleen kehnoja, joten päivä on varmasti tuntunut nimensä mukaan pitkältä. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.