Mainos

Neljä kovaa lumitalvea Etelä-Suomessa – sattumaa vai jatkuvatko lumiset talvet?

Neljänä viime talvena etenkin maan eteläosassa on ollut paikoin kaksin- tai kolminkertainen määrä lunta tavanomaiseen verrattuna. Asiantuntijat pohtivat nyt syitä runsaille lumimäärille ja sitä, jatkuvatko tällaiset talvet.

Korkeita lumikinoksia on mitattu paikoin eteläisessä ja läntisessä Suomessa sekä rannikkoseuduilla neljänä talvena peräkkäin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lunta on viime talvien mittaan ollut 30-60 senttimetriä, kun lumensyvyys pitkänajan keskiarvoissa on vain noin 20 senttimetriä.

Asiantuntijat pohtivat nyt, onko kyse sattumasta vai onko taustalla jokin isompi ilmiö. Etelärannikon runsaisiin lumisateisiin ovat yleensä syinä sulana pysyvä Suomenlahti ja kylmät itäiset ilmavirtaukset.

– Itäiset ilmavirtaukset ovat olleet vallitsevia nyt useana talvena peräkkäin. Tämän ilmiön syytä pohditaan yleisesti. Yksi kysymys on, liittyykö se Barentsinmeren ja Pohjoisen jäämeren vähenevään ja ohenevaan jääpeitteeseen ja sitä kautta ilmakehän virtausten muutoksiin Euraasian mantereen pohjoislaidalla. Ilmastonmuutokseen liittyy myös kasvavien talvisateiden mahdollisuus, joten sekin on jo hiukan taustalla. Varmaa vastausta ei kuitenkaan toistaiseksi ole, koska ilmiö on ollut dominoiva vasta muutamina vuosina, toteaa johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötilojen osalta maan eteläosassa talvet 2009-2010 ja 2010-2011 olivat noin neljä astetta tavanomaista kylmempiä. Talvi 2011-2012 puolestaan oli noin asteen tavanomaista lauhempi. Tämä talvi joulukuusta helmikuulle oli lämpötilojen osalta lähellä keskiarvoa. Paitsi että lunta on satanut paikoin tavallista enemmän, viime talvina ei myöskään ole ollut pitkiä lauhoja jaksoja, jotka olisivat sulattaneet lumia välillä pois.

Alestalo muistuttaa, että vuodet eivät ole veljeksiä.

– Ilmakehässä eivät toisaalta edes vuosikymmenet ole aina veljeksiä, joten säät voivat vaihdella myös pidemmissä aikaskaaloissa.

Ilmastonmuutos voi tuoda yllätyksiä

Onko sitten odotettavissa, että lumiset talvet jatkuvat ja tulevat jokavuotisiksi etelässä?

– Tämä on kysymys, johon ei toistaiseksi ole vastausta. Sademäärät ovat Suomessa hiukan kasvussa, jolloin lumisateiden osuus lisääntyisi aluksi varsinkin Lapissa ja erityisesti Siperian pohjoisella rannikolla. Ilmastonmuutokseen liittyvä viesti on kuitenkin se, että pitkällä aikavälillä kohti vuotta 2100 talven sateet muuttuvat vetisemmiksi, toteaa Mikko Alestalo.

Ilmastonmuutoksen todetaan pitkällä aikavälillä nostavan maapallon keskilämpötilaa. Lämpeneminen ei kuitenkaan ole tasaista eri puolilla maapalloa vaan erityisesti napa-alueiden ennakoidaan lämpenevän eniten. Samalla voi syntyä muutoksia esimerkiksi merivirtauksissa ja matalapainetoiminnassa. Näin ilmasto voi muuttua arvaamattomammaksi.

Matalapaineiden tehtävänä on tasoittaa lämpötilaeroja maapallolla. Golfvirran ohella juuri matalapaineet tuovat Suomeen lämmintä ilmaa talvella – ilman matalapaineita lämpötila jäähtyisi koko ajan. Matalapaineet vaikuttavat siis lämpötiloihin olennaisesti.

Suuri kysymysmerkki ilmastonmuutoksessa on se, miten matalapainetoiminta muuttuu.

– Napa-alueen lämmetessä napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero pienenee. Näin ajateltuna matalapainetoiminta voisi heiketä tai muuttaa muotoaan. Voi olla, että matalapaineiden väheneminen tai reitin muutos tuokin paikoin joksikin aikaa selvästi kylmempää ilmaa kuin ennen. Paikallisia arvioita muutoksesta ja jaksojen pituudesta on vielä vaikea tehdä. Suomessa ja Pohjois-Euroopassa matalapainetoiminnan muutos voisi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi lämpötiloihin, toteaa Forecan päämeteorologi Petri Takala.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.