Mainos

Neljäsosa tulipaloista tuhopolttoja

Yli puolet tuhopolton sytyttäjistä on alaikäisiä. Pyromaanien sytyttämät tulipalot ovat hyvin harvinaisia.

Sisäministeriön tilaston mukaan joka neljäs Suomessa syttynyt tulipalo on tuhopoltto. Yleisimmin tahallaan sytytetyn palon kohteena on roskakatos tai lehtien keräyspiste.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskouluttajan Eelis Tuiskun mukaan tilastoidut luvut kuitenkin vaihtelevat paljon vuodenajan ja sään mukaan.

-Esimerkiksi kesäkuun alussa voi olla satoja nurmikkopaloja, kun palot syttyvät joka tupakantumpista.

Yli puolet tuhopolton sytyttäjistä on alle 18-vuotiaita. Tuiskun mukaan näillä sytyttäjillä ei yleensä ole teolleen ajattelemattomuutta kummempaa motiivia.

-Kun 50-luvulla hurmattiin naisia laskemalla koskea, nykyisin kävellään lökäpöksyissä ja sytytellään paloja.

Tyypillinen täysi-ikäinen tuhopolttaja on humalainen mies, joka sytyttää palon kiivastuneena ja hetken mielijohteesta. Usein teon taustalla on kosto, viha tai mustasukkaisuus. Vakuutuspetoksien tekemisen vuoksi sytytetään jonkin verran tulipaloja, mutta näitä tapauksia on Tuiskun mukaan aika vähän. Pyromaanien sytyttämät tulipalot ovat vielä harvinaisempia.

Tuhopolttojen lisäksi muita yleisiä palon syttymissyitä ovat sängyssä tupakoiminen ja ruuanlaittolevyn jääminen päälle. Palokuolemat lisääntyneet Vaikka tuhopoltot ovat yleisiä, ne eivät yleensä vaadi ihmishenkiä. Silti niiden aiheuttamat aineelliset vahingot ovat usein mittavia.

-Usein esimerkiksi katosten lähellä on autoja tai talon seinä, joiden palaminen tulee kalliiksi.

Tuhopolttoa huomattavasti yleisempi tapa aiheuttaa kuolemaan johtava tulipalo on sammuminen sänkyyn tupakka suupielessä. Tulipalokuolemat ovat viime vuosina kääntyneet taas nousuun. Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (Spek) seurannan mukaan tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä paloissa oli kuollut jo 32 ihmistä. Määrä on kaksi enemmän kuin vastaavana jaksona viime vuonna , joka oli pahin palokuolemavuosi neljännesvuosisataan.

Ihmiset laiminlyövät palovaroittimia

Tuiskun mukaan ainakin osasyy palokuolemien lisääntymiseen on se, että ihmiset eivät pidä huolta palovaroittimistaan.

-Palokuolemat vähenivät hetkellisesti, kun palovaroittimet tulivat pakollisiksi. Nyt kuolemat ovat taas palanneet entiselle tasolle, kun ihmiset eivät vaihda varoitinten paristoja.

Tuhopolton mahdollisuus pienenee, jos pihapiirinsä suunnittelee vaikeasti syttyväksi. Tuiskun mukaan palavat materiaalit kannattaa pitää poissa pihamaalta ja roskakatos pitää lukittuna.

-Katos kannattaa myös sijoittaa riittävän kauas talon seinästä, ja pihalle kannattaa asentaa liiketunnistimella varustettu valaisin.

Spekin seurannan mukaan tulipalosta on tänä vuonna tehnyt hälytyksen poikkeuksellisen usein naapuri tai muu sivullinen. Tuiskun mukaan automaattihälyttimien varoituksista jopa yli 99 prosenttia on vikahälytyksiä, jotka eivät johdu tulipalosta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.