Mainos

Nettikansa: Suomi on kylmä henkisestikin

MTV3 Uutisten nettisivujen lukijat sanovat, että vaikeuksiin joutuneet perheet eivät saa Suomessa apua. Työelämä vie ihmisistä mehut ja kaikkia kiinnostavat vain oma jaksaminen ja omat asiat. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kuvataan leipääntyneiksi ja väsyneiksi.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mukaan apua on tarjolla sitä etsiville. Hän korosti MTV3:n haastattelussa puhumisen tärkeyttä, kun ongelmia ilmenee. Saurin haastattelu on synnyttänyt vilkkaan keskustelun uutisten Facebook-sivulla.

- Yleinen ilmasto on muuttunut kovaksi ja jokaista kiinnostaa vain oma hyvinvointi ja sen maksimointi. Työelämä vie ihmisistä mehut eikä energiaa tai aikaa ei jää muista välittämiseen. Ja ilman töitä jäät kaikesta ulos, toteaa ensimmäinen kommentoija MTV3 Uutisten Facebook-sivulla.

Naislukijan mielestä perhesurmaperheiden pahoinvoinnista olisi varmasti ollut joitakin merkkejä nähtävillä, mutta niihin ei ole osattu reagoida.

- Yhteiskunta on niin kova ja välinpitämätön, että ei välitetä ennen kuin asia on ns. omalla tontilla.

Hän pohtii, pitäisikö neuvoloiden ottaa suurempi rooli.

"Koulutus ei takaa taitoja"

Toisten lukijoiden mukaan kuitenkin myös terveyshoito- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat uupuneita ja leipääntyneitä työhönsä ja jonot mihin tahansa apuun pitkät.

- Puhutaan ammattitaidosta, mutta jokin koulutus ei vielä takaa taitoa kohdata ihminen luottamuksellisesti. Niin, että syntyy tunne auttamisesta, siis muutakin kuin "asiakasnumero sinä ja sinä".

- Helppo se on jeesustella turvaverkoista ja niiden olemassaolosta. Todellisuus on väsynyttä, ylikuormitettua ja tympeää palvelua.

- Kun haet apua jaksamiseen mielenterveystoimistosta tai neuvolasta, saat ajan ehkä kuukauden päähän - hyvällä tuurilla. Kun olet päässyt kertomaan ongelmasi pääpiirteittäin, sinulle tarjotaan lääkkeitä ja varataan aika taas parin kuukauden päähän. Onko tämä riittävää?

"Väsynyt ei jaksa vaatia"

Sosiaaliviranomaisia kaivattiin myös koteihin.

- Ihminen, joka on kuitti ja jolla on vielä lapset jaloissaan, ei jaksa pistää itseään kasaan ja lähteä kaiken maailman toimistoihin, totesi eräs lukija ja toinen jatkoi:

- Omakohtainen kokemukseni yhteiskunnan avusta on se, että sitä ei tarjota, vaan sitä on itse osattava vaatia. Ei "heikossa hapessa" oleva kykene siihen. Eikä edes tiedä, mistä voisi vaatia.

Myös naapuriapua kaivataan.

- Naapurien ja yhteisön apu olisi saattanut auttaa äitiä irrottautumaan tuosta tilanteesta tarpeeksi aikaisin. Nykyään vain ihmiset mieluummin keskittyvät vain omiin asioihinsa, koska eihän ne muiden asiat kuulu meille, kuten eivät meidänkään muille.

"Pitääkö aina tapahtua pahaa ennen kuin..."

Yksi mieslukija kertoi hakeneensa nyt toista vuotta apua 12-vuotiaalle pojalleen.

- Poika terrorisoi koko perhettä, kotona on välillä tosi kuumat paikat. On käyty perheneuvolat ja koulupsykologit, jotka syksyllä veivät lähetteen lastenpsykiatriselle, jossa asia on hukattu jonnekin. Me koetamme yhä taistella täällä. Onko aina tapahduttava jotain dramaattista ennen kuin havahdutaan?! isä kysyy. Isoilla kirjaimilla kirjoitettuna.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.