Mainos

Nettikolumni: Omaishoito Kelalle ja kaikille

Teknisten ongelmien takia julkaisemme perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin nettikolumnin poikkeuksellisesti uutisten kotimaa-osiossa.

Seuraava hallitus on suurten talous- ja sosiaalipoliittisten haasteiden edessä. Tarvitsemme toimivaa työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä oikeudenmukaista ja inhimillistä sosiaalipolitiikkaa.

Omaishoito on mielestäni seuraavan vaalikauden suurimpia kysymyksiä. Omaishoito on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa. Perussuomalaisten mielestä omaishoito kuuluu kaikille ja sen mahdollistamiseksi tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Omaishoito on siirrettävä Kansaneläkelaitoksen , KELA:n, hoidettavaksi. Nykyinen kuntavetoinen malli ei toimi tarpeeksi hyvin.

Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa, jotka toimivat pääasiallisina auttajina ikääntyneelle, pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lähiomaiselleen. Läheisapua antaa toista miljoonaa suomalaista. Kunnallisen omaishoidon tuen piiriin tuosta määrästä on päässyt vain noin kymmenesosa eli noin 30 000 omaishoitajaperhettä. Merkittävä osa suomalaisista haluaa hoitaa lähiomaisensa itse. Tämä on mahdollistettava myös taloudellisesti nykyistä paremmin.

Ilman omaishoitajia kotona hoidettavista lähiomaisista laitoshoidossa olisi arvioiden mukaan 60 000 huolenpidon ja hoidon tarpeessa olevaa ihmistä. Palkkaa omaishoitosopimuksen piirissä oleva omaishoitaja saa keskimäärin runsaat 400 euroa kuukaudessa, josta summasta verottaja nappaa vielä osansa. Lain mukaan sopimuksen piiriin kuuluvalle omaishoitajalle on myönnettävä kolme vapaapäivää kuukaudessa. Tämä lain velvoite toteutuu harvoin, sillä omaishoitajan vapaan mahdollistavia tilapäipäisjärjestelyjä ei ole toteutettu.

Viime vuosien kehitys on monin paikoin johtanut siihen, että sekä hoidettavan että omaishoitajan asema on jopa heikentynyt. Tämä johtuu siitä, että laki ei ole velvoittava eli omaishoito eivätkä siihen liittyvät vapaapäivät ole niin sanottuja subjektiivia oikeuksia. Säädetyt lait koskevat vain sopimussuhteessa olevia omaishoitajia. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä ja hämmennystä koska jopa saman kunnan sisällä on suuria eroja.

Perustuslakimme 6 pykälä määrittelee, että kaikkia kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti lain edessä. Laki ei saa olla kuollut kirjain. Vanhus- ja omaishoitajia koskevalla lainsäädännöllä on hyvää tarkoittava sisältö, mutta koska suurta osaa oikeuksista ei ole määritelty velvoittaviksi, ne eivät käytännössä toimi.

Valtaosa meistä haluaa tulla hoidetuksi kodissaan niin pitkälle kuin mahdollista. Omaishoito ei sulje pois laitoshoidon tarpeellisuutta. Molempia tarvitaan. Omaishoitoa ei pidä yksisilmäisesti nähdä pelkästään laitoshoitoa korvaavana muotona eikä ennalta ehkäisevänä hoitomuotona.

Kysymys on inhimillisyydestä, rakkaudesta, välittämisestä, vastuun ottamisesta ja kantamisesta. Rahoja laskevat kuntien ja valtion kamreerit voivat myös olla levollisin mielin. Olen varma, että omaishoidon kunnollinen resurssointi tulee ajan oloon myös halvemmaksi kuin pelkkä laitoshoito. Taloudellisesti ja inhimillisesti parempi ratkaisu on poliittisista päätöksistä riippuvainen.

Omaishoitaja on tälläkin hetkellä töissä. Annetaan hänelle paremmat puitteet ja kiitos sekä sanoin että teoin. Omaishoidon parannukset on saatava uuden hallituksen ohjelmaan.

Timo Soini, puheenjohtaja, perussuomalaiset

Soini aloitti tänään MTV3:n nettikolumnistina. Kolumni siirtyy varsinaiselle paikalleen huomenna.

Katso Vesa Kallionpään juttu (Kymmenen uutiset 30.1.2011)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.