Mainos

Niinistön uudenvuodenpuheelle kiitosta rohkeudesta ja selkeydestä – "maassa maan tavalla"

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta luonnehditaan jäsennellyksi analyysiksi kansalaisia askarruttavista asioista eli maahanmuutosta, turvallisuudesta ja taloudesta.

Puheen ulko- ja turvallisuuspoliittinen osuus herätti useissa tutkijoissa kuitenkin erilaisia tulkintoja.  

Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinanderin mielestä Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ei puheessa painotettu siinä määrin kuin aiemmin. Meinanderin mukaan presidentti ei pyrkinyt kieltämään tai vähättelemään Nato-yhteistyötä, vaan päinvastoin totesi sen etenevän hyvin.  

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sen sijaan tulkitsi, että presidentti ankkuroi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan hyvin vahvasti yhteistyöhön Ruotsin kanssa eikä viestittänyt minkäänlaisesta tarpeesta pyrkiä Naton jäseneksi.  

– Mielenkiintoista oli se, missä järjestyksessä hän mainitsi Suomen ulkopolitiikan keskeiset kumppanit tai ulkopuoliset toimijat: Ruotsi ensin, sitten Venäjä, sitten pohjoismaisuus ja vasta sen jälkeen EU ja viimeisenä Nato, Jokisipilä sanoi.  

Tutkijan mielestä Niinistö puhui maahanmuutosta rohkeasti, kun ajattelee nykyistä keskusteluilmapiiriä.  
– Presidentti on meillä ilmiselvästi sellaisessa asemassa, että hän pystyy puhumaan asiasta selkeämmin ja suoremmin kuin monet muut, sanoi Jokisipilä.   

Puheessa Niinistö käytti sanontaa "maassa maan tavalla", josta Jokisipilän mukaan "on moneen kertaan todettu, että niin ei saa sanoa".  

Niinistön mukaan maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan.  

Presidentti painotti toisaalta myös, että polttopulloiskut turvapaikanhakijoiden asuinpaikkoihin, samoin kuin vihan lietsonta ja vaino, ovat raskaita rikoksia.  
– Olen itse vanhan opin juristi, silloisen lain mukaan polttopullo rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä, oli nimikkeeltään murhapoltto ja sitä se on minulle vieläkin, Niinistö sanoi.  
Meinanderin mielestä se oli hyvä veto juristin näkökulmasta.  
 

"Saavuttamattomia etuja"  
Hallituksen niukkuuslinja leikkauksineen sai presidentin tuen, mutta työmarkkinajärjestöjä - niin työnantajia kuin työntekijöitä - hän näpäytti etujen ahnehtimisesta.


Vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä edeltäneitä palkkaratkaisuja Niinistö kuvasi "saavuttamattomiksi eduiksi". Tuleviksi vuosiksi odotettu hyvä jaettiin tuolloin hänen mukaansa etukäteen, eikä sitä hyvää koskaan kuulunut.  

– Syytä on myös muistaa, että suurimman edun saivat ne, joilla jo ennestäänkin oli suurimmat edut, presidentti sanoi.  

Niinistö korosti, että Suomen hintakilpailukyvyn parantamisen tulisi johtaa työpaikkojen turvaamiseen eikä osakkeenomistajien voittojen maksimointiin.  

Meinander huomasi, että presidentti ei kertaakaan käyttänyt sanaa yhteiskuntasopimus, vaikka selkeästi rohkaisikin työmarkkinaosapuolia jatkamaan keskusteluita.  
– Se on käsite, joka ärsyttää työntekijäjärjestöjä aika paljon. Sana on vanhaa perua, ja sillä on ollut monta merkitystä, mutta tällä hetkellä se on ikään kuin nykyisen hallituksen slogan. Presidenttinä hän halusi ehkä ottaa etäisyyttä siihen, Meinander arvioi.  
  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.