Mainos

Nokian vesikriisi toi tietoa kriisinhallinnasta

Vuosi sitten Nokialla tapahtunut vesijohtoveden saastuminen on tuottanut runsaasti selvityksiä ja tutkimuksia, jotka auttavat varautumaan vastaaviin ympäristöonnettomuuksiin. Suuri osa kriisin jälkipuinnista on esillä internetissä.

Vesikriisistä on tehty muun muassa epidemiaselvitysraportti ja kyselytutkimus sairastuneiden määristä. Kiinteistöjen vesiliittymien riskeistä on tehty koko maan kattava selvitys.

Onnettomuustutkintakeskuksen alustava raportti tapahtumista on valmistumassa ja lähtee pian lausuntokierrokselle. Lopullinen raportti julkistetaan todennäköisesti helmikuussa. Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut vesikriisiä suuronnettomuuden vaaratilanteena.

Vesikriisin alkuvaiheiden poliisitutkinta on edelleen kesken.

Julkistetuista tutkimuksista laajin on Kuntaliiton marraskuussa julkaisema tapaustutkimusraportti Kriisijohtaminen ja viestintä. Lähes 300-sivuinen tutkimus osoittaa, että vesikriisi yllätti Nokian kaupungin virkamiehet ja poliittiset päättäjät täydellisesti.

Raportista käy myös ilmi, että 30 000 asukkaan kaupungin henkilöstövoimavarat eivät riitä isossa kriisissä. Voimavarojen puute näkyi Nokialla muun muassa huonona tiedotuksena.

Raportin mukaan Nokian päättäjät eivät tunnistaneet kriisin merkkejä ajoissa. Vaikka kuluttajat valittivat veden laadusta heti saastumisen alkaessa, tilanteeseen havahduttiin vasta kolmen päivän kuluttua. Puutteelliset tiedot ja väärä tilannekuva johtivat vakaviin virheisiin. Kuntalaisia ei varoitettu veden epäilyttävästä laadusta ajoissa, eikä varsinaiseen hätätiedottamiseen koskaan ryhdytty.

Pahemminkin olisi voinut käydä

Julkistettu aineisto osoittaa, että Nokian vesikriisi oli tuhansista sairastuneista huolimatta sittenkin läheltä piti -tilanne. Saastuneen vesijohtoveden välityksellä nokialaisiin levisi lähinnä vain sellaisia tauteja, joita he potivat tuohon aikaan muutenkin.

Nokiaa olisi voinut kuitenkin kohdata vakava epidemia, jos vesijohtoverkostoon olisi päässyt harvinaisten ja vaarallisten sairauksien aiheuttajia. Kaupunki olisi ehkä pitänyt eristää ja saastuneella alueella olisi pitänyt turvautua poikkeustoimiin.

Vuosi sitten Pirkkalan tukikohtaan Nokian naapuriin oli jo siirretty sotilaita, mutta heitä ei tarvittu muuhun kuin vedenjakeluun.

Shigella ei levinnyt

Harvinaisten tautien esiintymisestä oli Tampereen seudulla saatu esimerkki viikko ennen Nokian vesikriisiä. Suomen Punaisen Ristin väen kokoontumisessa lähti liikkeelle epidemia, johon sairastui kymmeniä ihmisiä. Taudin syyksi paljastui shigella boydii -bakteeri, jota esiintyy erityisesti Afrikassa ja Intian niemimaalla. Shigellabakteeri aiheuttaa veriripulia, jota nimitetään punataudiksi.

Samaa harvinaista bakteerikantaa todettiin myöhemmin myös muutamalla Nokian vesikriisin aikana sairastuneella. Nokian saastuneesta vesijohtovedestä tätä bakteeria ei löytynyt, eikä tauti levinnyt Nokialla epidemiaksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.