Mainos

Norpan tutkimusrahat evättiin - radioseuranta loppui

Äärimmäisen uhanalaiseksi ajautunut saimaannorppa joutuu sinnittelemään ainakin kuluvan vuoden ilman ympäristöministeriön tutkimusrahoitusta. Vuosina 2005-2008 noin 150.000 eurolla norpan elintapatutkimuksia rahoittanut ympäristöministeriö lopetti rahoituksen tylysti, vaikka päätöstä tehtäessä oli tiedossa norpan uhanalaisuusluokituksen huonontuminen entisestään.

- Tämä on kyllä vähän kiusallinen tilanne, myöntää ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä.

Maailman luonnonsuojeluliitto on Suomen Luonto -lehden mukaan muuttanut saimaannorpan uhanalaisuusluokitusta heikon pesintätuloksen ja verkkokuolleisuuden johdosta. Kanta on nyt vain 260 yksilöä. Saimaannorppa onkin unionin alueella tärkein Suomen vastuulla oleva laji.

Ministeriö perustelee rahoituksen erikoista lopettamista rahapulalla. Ministeriö halusi rahoittaa nyt vain muita vanhoja tutkimushankkeita. Norpan sijasta rahaa menee tänä vuonna Metso-suojeluohjelmalle sekä erilaisiin lintuseurantoihin, kuten lepakkotutkimuksiin. Myös liito-orava saa rahaa.

Ympäristöministeriössäkin norpparahoista oltiin eri mieltä. Ylitarkastaja Osara sanoo innostaneen Joensuun yliopistoa hakemaan tutkimusrahaa myös tälle vuodelle, mutta ministeriön sisällä hakemus ei enää menestynyt.

Kaikki lähettimet sammuneet

Joensuun yliopiston johtaman norppatutkimuksen tavoitteena on ollut seurata pikkukuutteja ja aikuisia norppia radiolähettimillä ja gps -lähettimillä. Parhaimmillaan vuonna 2007 seurannassa oli yhdeksän norppaa ja viime vuonna vielä kolme kuuttia ja yksi aikuinen.

- Nyt kaikki lähettimet ovat sammuneet, kun paristoista on virta loppunut. Uusia pitäisi päästä asentamaan mahdollisimman pian, tuskailee norppatutkija Marja Niemi.

Radiolähettimillä tutkijat onnistuivat jo parissa vuodessa saamaan mullistavaa tietoa norpan elintavoista. Esimerkiksi kuuttien liikkumisalueiden laajuus on hämmästyttänyt tutkijoita. Uudella tiedolla on aivan keskeinen merkitys suojelutyössä. Norpan liikkeet on tunnettava tarkasti, jos verkkokalastukseen joudutaan asetusteitse määräämään jatkossa kieltoalueita.

- Kaikkien suojelutoimien on perustuttava tietoon ja sitä näillä tutkimuksilla yritetään hankkia. Ympäristöministeriön päätös vetäytyä rahoituksesta oli iso yllätys, eikä lainkaan iloinen uutinen, Niemi sanoo diplomaattisesti.

Hyväksyykö norppaemo keinopesän?

Norppatutkimus kaipaa pikaista rahoitusta ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tutkijat haluaisivat pikaisesti ryhtyä selvittämään voisivatko tekopesät pelastaa norpan pesinnän. Esimerkiksi monien petolintujen suojelussa tekopesillä on saatu vahvistettua kantoja.

- Olisi tutkittava hyväksyykö norppa tekopesän ja mistä materiaalista se pitäisi rakentaa, jos lunta ja pakkasta ei tulevaisuudessa olekaan riittävästi, Niemi huokailee tekemätöntä työtä.

Norppatutkimusta rahoittavat nyt vain yksityiset tahot, kuten Ossi ja Raija Tuuliaisen Säätiö, Särkänniemi, Fortum ja WWF. Maa- ja metsätalousministeriö harkitsee rahoitusta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.