Mainos

Nuorten käsitykset maahanmuuttajista vaihtelevat

Nuoret puhuvat maahanmuuttajista neljällä toisilleen jopa vastakkaisella tavalla, kertoo tuore väitöstutkimus.

Valtiotieteen maisterin Leena Suurpään Erilaisuuden hierarkiat -tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat mielletään yleisimmin uhreiksi, joilta oletetaan puuttuvan olennaiset kyvyt selvitä yhteiskunnassa. Tulokkaita voidaan kuitenkin pitää myös eri tavoin uhkaavina tai vaihtoehtoisesti mukavina ja harmittomina tyyppeinä.

Suurpää analysoi huomenna Helsingissä esitettävää väitöskirjaansa varten lähes 40 nuoren ryhmähaastatteluissa sanomia kommentteja.

17-19-vuotiaat nuoret olivat kaikki Helsingistä sellaisilta taloudellisesti keskituloisilta alueilta, joissa maahanmuuttajia elää suhteellisen paljon. Haastattelujen lisäksi Suurpää tutki pääkaupunkiseudun kunnallisia maahanmuuttajien kotouttamisohjelmia.

Uhriajattelu on Suurpään mukaan vallitseva ajattelutapa, joka voi saada tukea esimerkiksi mediasta. Kun maahanmuuttajat mielletään uhreiksi, heitä käsitellään puutteiden kautta: heidän oletetaan tulevan kehnoista oloista, olevan köyhiä ja sosiaalisesti voimattomia.

Uhreiksi mielletään tavallista useammin tummaihoiset ja pakolaiset. Ajattelutavalla on ongelmansa, sillä se perustuu säälinsekaiseen suvaitsevuuteen. Tällainen suvaitsevuus joutuu koetukselle silloin, kun maahanmuuttajat alkavat toimia yhteiskunnassa aktiivisesti ja omaehtoisesti.

"Hyvällä" maahanmuuttajalla tiukat kriteerit

Aktiivinen maahanmuuttaja voi esiintyä puheissa pelottavana ja vaativana tyyppinä, joka muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja tuo siihen uusia ongelmia. Toinen uhkaavan muukalaisen tyyppi ei ole yhtä toiminnallinen ja kulttuuria muokkaava, mutta pelottava silti. Neljäs, harmittomiksi veikoiksi nimetty maahanmuuttajatyyppi, on ryhmistä ongelmattomin. Harmittomien katsotaan sopeutuneen hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä heidän uskota kyseenalaistavan kulttuurimme käytäntöjä.

"Hyvän" maahanmuuttajan kriteerit ovat kuitenkin tiukat: ryhmään hyväksytään pääasiassa perinteisissä rooleissa ravintoloitsijoina, kebab-myyjinä tai monikulttuurisissa tapahtumissa esiintyvät ihmiset.

Hyväksynnän voi toisaalta saavuttaa myös muistuttamalla tarpeeksi nuoria suomalaisia. Esimerkiksi vaihto-oppilaat hyväksytään yleensä mukisematta.

Suvaitsevaisuudella ja rasistisuudella sama pohja

Suurpään mukaan tutkimus osoittaa, että ihmisiä ei voi yksinkertaisesti erotella suvaitseviksi ja rasisteiksi. Sekä suvaitsevaiset että rasistiset ajattelutavat luokittelevat ihmisiä ja jähmettävät heidän välisensä erot pysyviksi ominaisuuksiksi.

-Tämä on mielenkiintoista sikäli, että suomalainen yhteiskunta pitää suvaitsevuutta yleensä ehdottoman positiivisena asiana. Sitä ei kuitenkaan mietitä, mitä suvaitsevuus itse asiassa on ja miten se tosiasiassa edistää maahanmuuttajien kulttuurisia ja poliittisia toimintamahdollisuuksia, sanoo Suurpää.

Ongelmallista maahanmuuttajien tilanteessa on tutkijan mukaan se, että Suomessa asuvilta maahanmuuttajilta vaaditaan toisaalta sopeutumista maan tavoille, mutta toisaalta taas vieroksutaan liikaa suomalaisia muistuttavia ihmisiä.

Vieroksunta tulee erityisen selvästi ilmi inkeriläisiä koskevissa asenteissa. Tutkittavien oli vaikea hyväksyä inkeriläisiä, koska he muistuttivat ilmeisesti liikaa "meitä". Erontekoa meidän ja muiden välille pidetään yhtenä olennaisimmista oman identiteetin rakentamisen välineistä.

-Keskeinen kysymys onkin, pitääkö toisen välttämättä määrittyä alempiarvoiseksi tai kielteisesti poikkeavaksi. Tai onko juuri maahanmuuttajien määrityttävä toisiksi, joista erottautuminen on suomalaisten me-tunteelle keskeistä, kirjoittaa Suurpää.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.