Mainos

Nyt kannattaa varoa kyykäärmeitä

Luonnossa liikkuessa kannattaa nyt olla varovainen, sillä syksy on kyiden liikkumisaikaa. Lämpötilan laskiessa matelijat vaeltelevat talvehtimiskoloihinsa ja vaipuvat talvihorrokseen.

Kyy on Suomen ainoa luonnonvarainen myrkyllinen käärme. Yleensä kyy pakenee ihmistä, mutta yllättävissä tilanteissa tai uhattuna se voi purra.

Ahkerasti liikkeellä

Tänäkin syksynä on näkynyt jälleen runsaasti kyykäärmeitä.

Kyykäärmeet ovat liikkeellä erityisen ahkerasti keväisin ja syksyisin. Keväällä ne nousevat koloistaan reviireilleen ja syksyllä ne hakeutuvat talviunikoloihinsa.

Luontokuvaaja Lisse Tarnanen tietää kyiden olinpaikat; missä ne yleensä liikkuvat ja milloin niitä pitää varoa.

– Jos jotain paikkaa kutsutaan esimerkiksi nimellä Kärmesmäki tai Matomäki, niin ei sinne ei kannata ainakaan koiria viedä eikä myöskään lapsia ilman saappaita. Käärmeet kerääntyvät sinne hetkeksi ennen kuin ne vetäytyvät maan alle. Silloin niitä on siellä paljon, ne eivät hyökkää päälle, mutta vahinkoja voi sattua, varoittaa Lisse Tarnanen.

Käärmeille ja liskoille kuuluu hyvää, sillä kesä oli lämmin ja vähäsateinen.

– Ne käärmeet, joita olen nähnyt vaikuttavat aika hyväkuntoisilta. Ne ovat varmaan onnistuneet kalastuksessa ja metsästyksessä. Ja nyt on sitten aika vetäytyä talviuneen, arvelee Tarnanen.

Ei tarvitse pelätä

Kyykäärmeitä pelätään aivan turhaan, vakuuttaa Tarnanen.

– Kyyt ovat ihan vaarattomia. Kyy on potentiaalisesti vaarallinen, mutta ei tule päälle, vaan väistää aina kun on mahdollisuus. Toki sitä pitää varoa, sillä jos omakotitalon pihalla on kyy ja siellä on pieniä lapsia ja lemmikkejä, niin silloin se pitää siirtää pois.

Lisse Tarnasen ja Jarmo Latvan tuoreen kirjan Suomen liskot ja matelijat - Tunsitko? Tiesitkö? mukaan suomalaiset eivät tunnista käärmeitä toisistaan.

Kyykäärme sekoitetaan usein rantakäärmeeseen tai harvinaiseen Ahvenanmaalla elävään kangaskäärmeeseen.

– Jos käärmettä ehtii katsella tarpeeksi pitkään, niin eron kyllä huomaa, sanoo luonnonkuvaaja Tarnanen.

Matelijoissa on mielenkiintoisia eroja. Rantakäärme munii, mutta kyy synnyttää eläviä poikasia. Munat ovat ulkoisen lämpötilan armoilla, mutta kyy pystyy säätelemään ruumiinsa lämpötilaa siirtymällä paikasta toiseen.

Maailman karaistunein käärme

Kyy on maailman karaistunein käärme ja sopeutuu moneen ympäristöön. Horros on käärmeelle kova juttu. Sen on selvittävä kuukausia kylmässä ja syömättä. Jos talvikolossa on liian kylmä, käärme ei enää herää. Jos siellä on liian lämmin, käärmeen elintoiminnot jatkuvat liian aktiivisina ja vararavinto loppuu.

Kyyt ovat myös paikkauskollisia. Hyvä talvikolo on tärkeä, joten kyyn reviiri ulottuu siitä enimmillään vain noin 1,5 kilometrin päähän, naaraskyyn ei edes niin kauas.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.