Mainos

MTV Uutiset kysyi – näin Kevan Ailus vastasi

Kuntien eläkevakuutuksen Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on joutunut viimeisen viikon aikana kielteisen julkisuuden ja kohtuuttomuuden mannekiiniksi. Perjantaina hän kertoi oman näkemyksensä tapahtumista.

Mikä oli oma roolinne auton hankinnassa? Olitteko mukana junailemassa sitä?

– Olen vain pyytänyt, voiko käytetty auto, joka minulla oli, mennä vaihdossa, kun hankitaan työsuhdeauto. Muuhun prosessin en ole puuttunut.

Tiedotusvälineissä on ollut väitteitä, että olisitte junaillut sitä itse.

– Minun mielestäni olisi kauhean kiva, että kun tällaisia väitteitä esitetään, ne myös voitaisiin todentaa. Kun esitetään väite anonyymisti, silloin on aika hankala vastata siihen. Syntyy mielikuva, että siellä varmaan on jotain vialla.

Ja sitten, kun näitä keskusteluja on käyty kaikesta mahdollisesta, se tietysti aina vahvistaa vaikutelmaa, että taas on jotain, ja se ei tunnu kauhean hyvältä.

Silloin kun asioista on dokumenttejä, ollaan erilaisessa tilanteessa. Jos joku jotain väittää, voi varmaan itse omalla nimellään tulla esille.

Työsuhdeautonne lisävarusteista on ollut paljon puhetta. Ovatko ne tarpeen Kevan toimitusjohtajalle?

– Jokainen, jolla on autoetu, saa varmaan hankkia lisävarusteet itse, mutta minun täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että en ole erikseen kiinnittänyt näihin lisävarusteisiin huomiota.

Jälkikäteen ajatellen, ne ovat tulleet varmaan jonkun lisävarustepaketin yhteydessä.

Erityistä hilpeyttä minussa on herättänyt tupakointivarustus, koska meillä ei kukaan polta tupakkaa.

Erityistä hilpeyttä minussa on herättänyt tupakointivarustus, koska meillä ei kukaan polta tupakkaa.

Ymmärrän että nämä herättää tuntemuksia, mutta olen ehkä vähän yllättynyt, että tämä auto on herättänyt niin paljon tuntemuksia. Meidän talossa ja monessa muussa talossa on huomattavasti kalliimpia työsuhdeautoja, mutta kysymys onkin ilmeisesti mielikuvasta autosta erilaisena kuin iso farmari tai Volvo tai joku muu vastaava.

Entä työsuhdeasunnon remontti?

– Remontin kokonaishinta oli juuri sen, mitä on julkisuudessa ilmoitettu. Kun julkisuudessa on puhuttu 100 000 keittiöstä ajattelin, että se ei voi pitää paikkansa, koska siellä ei ole mitään luksusmerkin keittiökalusteita.

Pyysin, että siitä mittavasti remonttikuittipinosta kammattaisiin auki materiaalien osuus. Siellä on tehty keittiö ja kylpyhuone saunaosaineen, mikä oli jo aikaisemminkin. Muuten siellä ei ole tehty muuta kuin maalattu seinät ja hiottu lattia.

Tarvikkeiden osuus on siis yhteensä 100 000, jossa on kaikki kaapistot ja kylpyhuoneen tavarat, keittiö ja kodinkoneet.

On puhuttu 250 000 eurosta. Onko se teidän mielestänne luksusremontti?

– Tavaroiden puolesta se ei ole luksusremontti, mutta itseänikin yllätti, että kustannukset ovat noussut niin korkeiksi. Ilmeisesti työn osuus on ollut mittava. 

Tunnutte suhtautuvan vähän huvittuneesti autokohuun.

– Ei se kyllä yhtään huvita. Otan sen kyllä vakavasti. Kun puhutaan julkisesta toimijasta ja meidän laitoksen maineesta, en suhtaudu siihen ollenkaan kevyesti. Mutta henkilökohtaisella tasolla, se että tätä kohua kestää, täytyy suhtautua joihinkin asioihin huumorilla.

Työsuhdeasunnossa on tehty 250 000 euron remontti. Ymmärrättekö mistä kohu on noussut?

– Sen ymmärrän hyvin. Mutta haluan muistuttaa, että nämä asunnot ovat osa meidän kiinteistösijoituskokonaisuutta, vaikka ne ovat nyt meillä työsuhdeasuntoina käytössä.

Niin minun kuin muidenkin työsuhdeasunnot ovat keskeisillä paikoilla Helsingissä, jossa arvon säilyminen ja nousu on todennäköistä. Asunnosta ei saada sitä vuokratuloa, joka saataisiin vapailta markkinoilta, mutta sen aikaa, kun ne ovat meillä käytössä, niiden arvo säilyy. Remontit ovat toivon mukaan jopa nostaneet sen arvoa siinä vaiheessa, kun työsuhdekäyttö loppuu ja se myydään tai vuokrataan eteenpäin.

Jos keskustellaan kohtuullisuudesta, olisi hyvä tutkailla kohtuullisuutta koko sektorin osalta. 


Kokemus on osoittanut, että aina pitkällä tähtäimellä pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet. Koska tämän kaltaisen organisaation ei ole koskaan pakko myydä huonossa markkinatilanteessa asuntoa, niin silloin tämä potentiaalinen arvonnousu voidaan saada.

Näin tapahtui esimerkiksi entisen toimitusjohtajan asunnon osalta kun se myytiin. Siitä saatiin 500 000 euroa voittoa viiden vuoden omistuksen jälkeen.

Ovatko teidän työsuhde-etunne kohtuullisia?

– Vallitsevaan alan palkitsemistasoon nähden kyllä,. Jos ajatellaan yksityisiä eläkeyhtiöitä, valtionyhtiöitä tai muita, joissa palkitsemistaso on paljon korkeampi, niin siinä katsantokannassa kyllä.

Toisaalta taas, koska olemme tällainen kuntapohjainen organisaatio, niin ymmärrän kansalaiskeskustelun, mikä on tästä syntynyt. Siellä sitä tietysti katsotaan toisin päin.

Toki on aina hyvä keskustella, mikä on kohtuullista. 

Kun huomioidaan yleinen palkitsemistaso, onko kohu ollut teidän mielestä kohtuuton?

– Keskustelun laajuus ja se minkä tyyppisiin asioihin siinä kiinnitetään huomiota, tuntuu ehkä hieman kohtuuttomalta. Samoin sen henkilöityminen.

Jos keskustellaan kohtuullisuudesta, olisi hyvä tutkailla kohtuullisuutta koko sektorin osalta. Katsoa, miten esimerkiksi valtionyhtiöissä ja muissa kuntapohjaisissa yhtiöissä tai muissa yhtiöissä tätä kohtuullisuutta harjoitetaan, eikä pelkästään yhden toimijan kautta. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.