Mainos

Oikeisto-vasemmisto-akseli epäselvä nuorille

Vain alle puolet 15-16-vuotiaista suomalaisnuorista hahmottaa poliittisen oikeiston ja vasemmiston eron. Yli puolet noin tuhannesta Nuori kansalainen -tutkimukseen vastanneista ei halua edes arvailla oikeiston suhtautumista vapaaseen taloudelliseen kilpailuun. Vain joka viides nuori on varma, ettei kokoomus ole vasemmistopuolue, selviää Jyväskylän yliopistossa toimivan Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta.

Nuori kansalainen -tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä tutkimushanketta, jossa on selvitetty peruskoulunsa päättävien nuorten yhteiskunnallista tietämystä, asenteita ja toimintaa.
-Nuoret suhtautuvat poliittiseen vallankäyttöön ylipäänsä kielteisesti, ja etenkin pääministerin ja Euroopan unionin vallan lisäämistä vastustetaan. Tämä sopii yhteen sen kansallisen painotuksen kanssa, josta olemme kertoneet jo aiemmin. Nuoret eivät samastu oikeistoon tai vasemmistoon, vaan suomalaisuuteen, tulkitsee tutkimuksen koordinaattori Sakari Suutarinen.

Demokratia ei itsestäänselvyys

Kielteisimmin EU:n vallan lisäämiseen suhtautuvat Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun nuoret. Suomen eduskunnan valtaa ei haluta vähentää yhtä reippaasti kuin pääministerin tai EU:n. Suutarinen arvioi, että nuoret eivät koe poliittisten päättäjien puolustavan heidän etujaan eliittejä vastaan.
-Toisaalta suuret ikäluokat ovat hankkiutuneet hyviin asemiin työelämässä ja päätöksenteossa, ja heille sopii hyvin, ettei nuorille tarjota tilaisuutta tietää ja kiinnostua yhteiskunnallisista asioista, Suutarinen pohtii. Tutkijan mukaan politiikka voi kuitenkin tulla uuspolitisoitumisen kautta takaisin esimerkiksi ympäristöuhkien, geenimanipuloitujen elintarvikkeiden tai ääriliikkeiden kautta.
-Demokratia ei ole itsestäänselvyys, Suutarinen viittaa Ruotsin ja Itävallan äärioikeistoliikkeisiin.

Perustiedot eivät hallinnassa

Viime keväänä koottu tutkimusaineisto ei imartele suomalaisen koululaitoksen taloustiedon opetusta tai kansalaisuuskasvatusta. Kuusi kymmenestä 15-16-vuotiaasta pitää totena väitettä, että pankit ovat Suomessa pääasiassa valtion omistuksessa.
Tiedotusvälineiden omistuksesta ei koululaisilla ole juuri käsitystä, sillä neljä kymmenestä uskoo niiden olevan valtion omistuksessa. Yhtä moni uskoo, että media vaikuttaa ratkaisevasti vaalien tuloksiin.
-Kun suuret poliittis-taloudelliset kysymykset eivät näytä liittyvän puolueisiin, politiikassa korostuvat julkisuus ja henkilökysymykset. Kun nuoret vielä uskovat, että media vaikuttaa ratkaisevasti vaalien tulokseen, alhainen äänestysinto tulee ymmärrettäväksi, Suutarinen arvioi.
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn uskotaan olevan kiinni pääasiassa valtion tuesta. Valtion ja kuntien merkitys työnantajana kuvitellaan todellista suuremmaksi.
-Suomessa yhteiskunnallisia aineita opetetaan noin puolet OECD-maiden keskimääräisestä tuntimäärästä. Lukiossa ei esimerkiksi ole pakollista taloustiedon opiskelua, Suutarinen huomauttaa. Nuoret ovat kuitenkin havainneet, että talouskasvu Suomessa keskittyy pääkaupunkiseudulle. Lähes 45 prosenttia vastaajista myös allekirjoittaa väitteen, että pääkaupunkiseutu köyhdyttää muita maakuntia vaurastuakseen itse.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.