Mainos

Oikeus kumosi Bodom-syytteet

Espoon käräjäoikeus on vapauttanut Nils Gustafssonin syytteistä Bodom-jutussa. Oikeus muun muassa katsoi, että Gustafssonin tajunnantason aleneminen oli uskottavaa eivätkä verijäljet anna tukea syytteille.

Espoon käräjäoikeus on vapauttanut Nils Gustafssonin syytteistä liittyen Bodominjärven kolmeen surmaan. Oikeuden mukaan näyttöä syyllisyydestä ei ollut riittävästi. Käräjäoikeus mietti ratkaisuaan kuukauden.

MTV3:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä sanoo oikeuden päätöksen muistuttavan puolustuksen loppupuheenvuoroa eli syytteet menivät täydellisesti nurin. Oikeuden mukaan aika on vaikeuttanut tapauksen selvittämistä. Oikeus myös muun muassa katsoi, että Gustafssonin tajunnantason aleneminen oli uskottavaa eivätkä verijäljet anna tukea syytteille.

63-vuotiasta espoolaista Gustafssonia syytettiin kolmesta murhasta, jotka tehtiin Bodominjärvellä helluntaina vuonna 1960.

Oikeuden johtopäätöksiä tiivistetysti

Alla kerrotaan tiivistetysti keskeisimpiä kohtia oikeuden johtopäätöksistä.

Vammat. Vammojen perusteella ei voida päätellä sitä, missä järjestyksessä surmaamiset ovat tapahtuneet, eikä sitä missä asennossa uhrit ovat olleet, kun heihin on kohdistettu väkivaltaa. Vammojen perusteella ei voida myöskään varmuudella sanoa, ovatko ja kuinka voimakkaasti uhrit kamppailleet surmaajaa vastaan.

Uhrien kuolinsyistä ja todetuista vammoista ei voida tehdä mitään johtopäätöstä sen suhteen, onko surmaaja ollut Gustafsson vai joku telttaseurueeseen kuulumaton henkilö.

Todistajien lausunnoista. Surmayönä Oittaan kartanon laiturilla paitoja huuhdelleen Aili Karjalaisen havainnot tilanteen rauhallisuudesta telttapaikan läheisyydessä aamuyöllä sekä kahdesta pojasta sopivat yhteen Gustafssonin sen ilmoituksen kanssa, että hän ja Boisman olivat yöllä heränneet ja lähteneet teltasta sekä menneet onkimaan. Karjalainen on vuonna 1960 kertonut menneensä ennen klo 4.00 laiturille. Toisella järvenrannalla olleella todistajalla Aarre Kivilahdella ei ole ollut kelloa. Tilanteen rauhallisuus kyseisenä ajankohtana sekä mitä ilmeisimmin Boismanin ja Gustafssonin liikkuminen tuolloin rannalla yhdessä tukee johtopäätöstä, että mitään riitaa telttaseurueessa ei ole ollut.

Todistaja Tarja Sahakangas on kertonut tavanneensa surmatut omalla telttapaikallaan ja kertonut riidanhaluisen ja päihtyneen Gustafssonin saapuneen paikalle. Myöhemmin todistaja on kertomansa mukaan kuullut riiteleviä miesten ääniä Gustafssonin seurueen telttapaikalta. Sahakankaan kertomuksen luotettavuutta heikentävät seikat huomioonottaen on hyvin mahdollista, että vasta yli 40 vuotta tapahtumien jälkeen esille tulleen Sahakankaan kertomus, jonka kertomuksen paikkansa pitävyyttä olennaiselta osalta ei voida tarkistaa, ei vastaa todellista tapahtumien kulkua.

Havainnot telttapaikalta ja sen läheisyydestä väkivallan ilmitulon jälkeen. Useiden todistajien yhtenevät havainnot osoittavat, että Gustafsson on noin kello 9-11.30 ollut ulkoiselta olemukseltaan tajuton eikä hän ole pystynyt puhumaan eikä liikkumaan. Vaikka kysymys onkin lääketieteellistä erityisasiantuntemusta vailla olevien henkilöiden havainnoista, tukevat ne vahvasti johtopäätöstä, että Gustafssonin tajunnantaso ja toimintakyky on tuolloin ja myös aiemmin aamulla ollut huomattavasti alentunut.

Rikospaikalla ja etsinnöissä tehdyt havainnot. Etsinnöissä ei ole löydetty uhreihin kohdistettuun väkivaltaan soveltuvia tekovälineitä. Etsinnöissä ei ole myöskään löydetty Boismanilta, Mäeltä ja Gustafssonilta kadonnutta omaisuutta. Oikeus pitää eri seikkojen valossa erittäin todennäköisenä sitä, että kadonneen omaisuuden on etsintäalueen ulkopuolelle vienyt väkivallan tekoon syyllistynyt henkilö.

Huomioon ottaen Gustafssonin alentunut tajunnantaso ja toimintakyvyttömyys erittäin epätodennäköisenä on pidettävä sitä, että Gustafsson olisi vammauduttuaan pystynyt hävittämään tai viemään tavarat etsijöiden ulottumattomiin.

Teräasejälki, verijälki- ja dna-tutkimuksissa tehdyt havainnot. Verijälkitutkimuksen perusteella ei voida sulkea pois vaihtoehtoa, että jonkun ulkopuolisen henkilön verta olisi teltassa. Lisäksi on mahdollista, että surmatöiden tekijästä ei ole edes jäänyt verijälkiä telttaan. Teltan pieni koko ja teltassa olevat jäljet huomioon ottaen mahdottomana on pidettävä sitä, että vammat uhreille olisi aiheutettu teltan sisältä käsin. Gustafssonin verijälkien löytyminen teltan sisältä tukee vahvasti johtopäätöstä, että hän on ollut yksi väkivallan uhreista.

Syynä siihen, että Gustafssonin kenkien sisältä ei ole löytynyt verta tai sitä on löytynyt vain hyvin vähän verrattuna roiskeisiin kenkien päällä, ei voida mitenkään varmuudella pitää sitä, että kengät olisivat olleet veriroiskeiden tapahtuessa jonkun ja lähinnä Gustafssonin jalassa.

Lääketieteellinen arvio Gustafssonin vammoista ja muistimenetyksestä. Vasemmassa kyynärvarressa havaittua viiltohaavaa lukuun ottamatta muiden vammojen puuttumisesta ei voida tehdä mitään merkittäviä johtopäätöksiä tapahtumien kulun suhteen.

Lääketieteellisen selvityksen perusteella on pidettävä täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että Gustafsson on aamuyöllä saanut päähänsä aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan hän on ollut ensin tajuton ja hänen junnantasonsa on vielä samana päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut toimintakyvytön. Samoin täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän vuorokauden ajalta.

Gustafssonin oma kertomus. Oma vammautuminen ja ystävien kuolema ovat vahvasti tunteisiin vetoavia tapahtumia, ja näin ulkopuolisten tahojen kuten tiedotusvälineiden ja läheisten ihmisten käsitykset tapahtumista ovat suurella todennäköisyydellä vaikuttaneet vailla omia muistikuvia väkivallan käytöstä olevan Gustafssonin käsityksiin. Yksityiskohtien unohtaminen ja muistikuvien värittyminen yli 40 vuoden aikana on myös erittäin todennäköistä.

Gustafssonin suostuminen hypnoosiin ja vammojen selvittämiseen tähtäävän tutkimukseen vuonna 2004 viittaavat siihen, että hän ei ole pyrkinyt salaamaan tapahtumien kulkua.

Tutkija Markku Tuomisen kertoi Gustafssonin todenneen selliosastolle mennessään "Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli". Mitään merkintää tutkinta-asiakirjoihin ei ole tehty. Lausuman tarkka sisältö ja asiayhteys jää luotettavasti selvittämättä.

Gustafsson on johdonmukaisesti kiistänyt syyllisyytensä. Hänen kertomuksissaan esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa ei ole ilmennyt seikkoja, jotka tukisivat epäilystä hänen syyllisyydestään.

(MTV3)

(Uutiset klo 9.00 07.10.2005)

(Ylimääräinen uutislähetys klo 9.30; 07.10.2005)

(MTV:n uutiskuvaa 07.10.2005)

(MTV:n uutiskuvaa 07.10.2005)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.