Mainos

Oinonen: Suomi syytää kehitysapurahaa poppamiesten patoihin

Kotimaiset leipäjonot ja Afrikan köyhyys asettuivat rinnakkain eduskunnan keskustellessa kehitysyhteistyöstä. 

Perussuomalaisten Pentti Oinonen maustoi keskustelua väittämällä, että Suomi syytää rahaa ympäri maailmaa silmät ummessa. Hänen mielestään rahoja ei saa laittaa "poppamiesten patoihin tai taskuihin". 

-Leipäjonot pitenevät eikä Arhinmäen puoluekaan ole asiasta moksiskaan, Oinonen härnäsi. 

Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne vastasi rauhakseltaan toteamalla, että vasemmistoliiton ansiosta leipäjonot ovat lyhentyneet sentään himppusen. 

-Näillä tyhjillä puheilla, joita te olette harrastaneet, ei ole kukaan saanut leipää tai rasvaa leipänsä päälle, Kalliorinne sanoi. 

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) kiisti, että rahaa annettaisiin summittaisesti eikä väärinkäytöksiin puututtaisi. 

-Kun sanotaan, että rahat menevät poppamiesten patoihin, puhutaan esimerkiksi Kirkon ulkomaanavun tai Unicefin työstä, Haavisto sanoi. 

Väärinkäytösten määrä kehitysavussa on hänen mukaansa pieni. Hän kertoi itkettäneensä jokin aika sitten Tansanian aluekehitysministeriä kertomalla, että Suomi perii maalta takaisin 80 000 euroa väärin käytettyjä varoja eikä uutta apua hankkeeseen myönnetä. 

-Suomi veti hanat kiinni. Olimme siinä hyvin jyrkkiä juuri sen takia, että viesti menee perille. 

Kehitysmailta vaaditaan enemmän 

Eduskunta keskusteli keskiviikkona valtioneuvoston ensimmäisestä kehityspoliittisesta selonteosta. Hallitus pyrkii muuttamaan kehitysapua niin, että avunsaajamaan oma aktiivisuus korostuu. 

Haaviston mukaan Suomi voi edellyttää köyhiltä mailta esimerkiksi omaa rahoitusosuutta apuhankkeissa. Samalla hän myöntää, ettei Suomi pienenä maana voi käskyttää tai velvoittaa avunsaajavaltioita. Päinvastoin Afrikan aiemmin hyvinkin köyhien valtioiden omanarvontunto on vahvistunut nopeasti. 

-He uskovat olevansa hyvin varakkaita seuraavan kymmenen vuoden päästä luonnonvarojensa ansiosta, Haavisto sanoi toimittajille ennen istuntoa. 

Selonteko ei tuo ainakaan äkkinäistä muutosta Suomen kehityspolitiikkaan. Järjestöillä ja monenkeskisellä yhteistyöllä on yhä keskeinen rooli avun kanavoimisessa, minkä lisäksi valituille valtioille annetaan edelleen suoraa budjettitukea.  

Suomi tavoittelee edelleen, että kehitysavun osuus bruttokansantulosta olisi 0,7 prosenttia. 

Rahat kasaan lahjoituksin? 

Perussuomalaiset esitteli istunnossa oman ehdotuksensa kehitysavun rahoittamiseksi. 

Puolue perustaisi kehitysapurahaston, johon rahat kerättäisiin lahjoituksin. Pesämuna voisi tulla valtion budjetista, mutta vähitellen valtion roolin pitäisi puolueen mielestä pienentyä. Ihmisiä kannustettaisiin lahjoituksiin verovähennysoikeudella. 

Ajatus herätti muissa puolueissa kummastusta. 

-Emme me halua, että valtio vetäytyy globaalista vastuusta. Se ei ole mahdollista, vasemmistoliiton Silvia Modig sanoi. 

Perussuomalaisten Maria Lohela kuittasi moitteet sillä, etteivät arvostelijat luota suomalaisten auttamishaluun. Hän uskoi, että kehitysapuun saataisiin ohjattua enemmän rahaa perussuomalaisten mallilla. 

-Jos jonkun mielestä kehitysapua annetaan liian vähän, silloin on katsottava peiliin, lahjoitettava enemmän ja ehkä innostettava muita tekemään samoin, Lohela perusteli.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.