Mainos

Omaishoitaja: Muistisairaat kuin tuuliajolla – "Heitä ei pidetä ihmisinä"

Muistilääkkeiden hinnat ovat romahtaneet muutamassa vuodessa laastarilääkettä lukuun ottamatta. Asiantuntijan mukaan puolet kallista laastarilääkettä käyttävistä voisivat siirtyä edulliseen tablettilääkitykseen.

Helsinkiläisen omaishoitajan mukaan Suomessa on todella paljon kuntia, joissa muistisairaat ovat tuuliajolla. 

– Aikaisemmin yksilö on maksanut sata euroa kuussa lääkkeistään, ja nyt kuukauden lääkkeet saa muutamalla eurolla, kertoo Itä-Suomen yliopiston neurologian professori Anne Remes.

Suomessa muistilääkkeitä käytetään muita Pohjoismaita enemmän. Remeksen mukaan tämä on hyvä asia ja kertoo siitä, että Suomi on hoidon tasossa muita Pohjoismaita edellä.

– Meillä on erikoislääkäreitä, kuten neurologeja ja geriatreja, jotka tekevät diagnostiikkaa, kun taas muissa Pohjoismaissa voi olla, että diagnoosin tekee pelkkä yleislääkäri tai psykiatri.

"Psyykelääkkeet heikentävät muistia"

Muistilääkkeiden on todettu vähentävän tarvetta psyykelääkkeiden käytölle.

– Ja myös se, että nämä käytösoireisiin käytettävät psyykelääkkeet tahtovat myös heikentää potilaan muistia, kertoo Remes.

Remeksen mukaan monet muistisairaat käyttävät laastarilääkettä, vaikka se on kallis ratkaisu. Professorin mukaan puolet laastarilääkettä käyttävistä voisi siirtyä muistisairaille tarkoitettuihin edullisiin tablettivalmisteisiin. Remes muistuttaa, että lääkärillä on vastuu myös potilaan taloudesta.

– Geneeristen lääkkeiden valmistajat eivät ole pystyneet kehittämään laastarimuotoista kilpailijaa ja sen vuoksi laastari on säilyttänyt korkean hintansa. Sen vuoksi Kela vaatiikin B-lausunnon lääkäriltä, kertoo geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Urpo Hautala Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluista.

Laastari estää ripulioireilun

Rivastigmiinistä on sekä tablettivalmiste että laastarimallinen valmiste. Ylilääkäri uskoo, että laastaria ei määrätä kuin hyvästä syystä. Hautala muistuttaa, että myös laastarilääke on tuikitarpeellinen.

– Laastari kehitettiin, koska tällä valmisteella on sivuvaikutuksena ripulioire, joka hyvin usein esti lääkkeen käytön. Laastarin kautta imeytyminen lääkkeessä on erilaista ja sen vuoksi sillä ei ole juurikaan haittavaikutuksia. Rivastigmiini  imeytyy näistä kolmesta alzheimer-lääkkeestä parhaiten ja sillä on myös muita ominaisuuksia, minkä vuoksi sillä on etua donepetsiiliin ja galantamiiniin, joilla myös on sama pahoinvointi- ja ripuliongelma – joskin pienempänä kuin rivastigmiinillä suun kautta otettuna. Esimerkiksi Parkinsonin tautiin liittyvässä dementiassa ainoa korvattu lääke on rivastigmiini. Näiden syiden takia on hyvä että rivastigmiinistä kehitettiin myös laastarilääke, jatkaa Hautala.  

"Diagnoosi oli suuri shokki"

Yksi laastarilääkettä käyttävä on helsinkiläinen, entinen Työterveyslaitoksen tutkija, tekniikan tohtori Raoul Grönqvist. Hänen omaishoitajavaimonsa Milja Ahola tukee miestään kaikilla tavoilla. Alzheimer-diagnoosi oli shokki.

– Raoul meni toimintakyvyttömäksi. Se oli niin suuri shokki Raoulille. Minulla energia meni siihen, että pidin Raoulia pystyssä, kertoo Ahola.

Muistisairauden keskellä elävä pariskunta on ollut tyytyväinen kaupungilta saamaansa hoitoon, mutta muista hän on huolissaan.

– On äärettömän paljon kaupunkeja, joissa ei ole päiväpaikkoja ollenkaan. Nämä ihmisethän ovat ihan tuuliajolla. Muistisairaille tarvitaan sellaisia paikkoja, joissa on turvallista olla, mutta siellä on mielekästä tekemistä. Niitä puuttuu, sanoo Ahola.

– Todennäköisesti parantamisen varaa meillä on todella paljon, myöntää Remes.

Riesana myöhäiset diagnoosit

Professori kertoo, että Suomessa yhä keskeinen ongelma on myöhäinen diagnosointi.

– Edelleen meillä on paljon ihmisiä, joilla on hyvinkin pitkälle edennyt muistisairaus siinä vaiheessa, kun ensimmäiset tutkimukset lähdetään tekemään, kertoo Remes.

Omaishoitajan palkka menee musiikkiterapiaan

Yksi asia Aholaa kuitenkin harmittaa. Raoul ei saanut Kelalta musiikkiterapiaan avustusta, vaikka se on hänelle erittäin tärkeää. 

– Olemme maksaneet kaksi vuotta yksityistä psykodynaamista musiikkiterapiaa. Se on euroina vuodessa suunnilleen saman verran kuin omaishoitajuuteni käteen jäävä osuus, kertoo omaishoitaja. 

Ahola pyytää ihmisiä tutkailemaan arvojaan. Nykytrendi on kavala.

– Muistisairauden puhjettua kontaktit katkeavat, ja sitten heitä ei pidetä enää ihmisinä, tiivistää Ahola.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.