Mainos

Onko Suomen presidentillä todellista valtaa?

Vaikka tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu kovalla kädellä, rakastavat suomalaiset edelleen presidentin valitsemista. Äänestysprosentti on perinteisesti ollut korkea ja tänäkin vuonna ennakkoäänestys oli vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ei ihmettele presidentinvaalin suosion säilymistä.

– Kertoo ylipäätään tästä nykyisestä ajanhengestä, jossa Idols-henkinen tapa lähestyä asioita on vallalla. Ehkä kansalaisten on helppo seurata keskusteluja, kun on henkilövaaliasetelma. Tässä mielessä ihmiset kokevat osallistuvansa ja vaikuttavansa välittömästi siihen, kuka Suomessa tulee presidentiksi.

Myös erilaiset presidenttitentit saattavat hämärtää presidentin valtaoikeuksien rajoja: tentit liikkuvat paljon teemoissa, joissa presidentillä ei ole vahvaa oikeudellista toimivaltaa, esimerkiksi Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyvissä asetelmissa.

Valtaoikeudet ennen kaikkea ulkopolitiikassa

Ojanen muistuttaa, että presidentillä on käytännössä valtaa vain hyvin harvassa asiassa. Viimeksi lokakuussa eduskunta hyväksyi lopullisesti presidentin valtaoikeuksia muuttavan perustuslain uudistuksen. Muutos siirtää esimerkiksi lakiesitysten antamisen valtioneuvostolle. Samoin lakiin kirjattiin, että pääministeri edustaa Suomea EU:n toiminnassa.

Ojanen sanookin, että presidentin valtaoikeudet liittyvät ennen kaikkea ulkopoliittiseen päätöksentekoon.

– Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentillä on myös tiettyä virkanimitysvaltaa. Hän voi myös vahvistaa tai jättää vahvistamatta lakeja.

Ojasen mukaan enemmän kysymys on kuitenkin siitä, että presidentti joutuu kuulostelemaan valtioneuvoston linjaa aina valtaa käyttäessään. Presidentti ei voi juuri itsenäisesti tai omin päin käyttää valtaa.

– Aina tultava joku vireillepano, ehdotus tai muu aloite joltain taholta, tyypillisesti valtioneuvostolta tai pääministeriltä, ennen kuin presidentti voi omaa valtaoikeuttaan käyttää.

Erityisesti sisäpolitiikassa presidentin vallankäyttö on kaventunut. Ojasen mukaan esimerkiksi lainsäädäntövallankäyttöön liittyvissä asetelmissa presidentin valtaoikeudet on viety hyvin vähäisiksi.

Arvojohtajuus ihmetyttää

Ojanen sanoo, että yksi ihmetystä aiheuttava keskusteluteema on puhe presidentistä jonkinlaisena arvojohtajana.

– En suoraan sanoen ymmärrä, mitä sillä arvojohtajuudella tarkoitetaan. Meillä tietyt suomalaisen yhteiskunnan perusarvot on aika pitkälle kirjattu perustuslakiin ja ennen muuta sen perusoikeussäännöksiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi sellaiset arvot kuin ihmisarvo, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja vapaus.

– Ja presidentti on sidottu näihin perustuslakiin kirjoitettuihin perusarvoihin, eikä hänellä ole mitään erityistä valtaa ainakaan näiden perustuslakiin kirjattujen yhteiskunnallisten arvojen ohi mennä määräilemään tai johtamaan jotain arvoja.

Ojanen kertoo, että ilmeisesti arvojohtajuudessa on kyse termistä, joka katsottu tarpeelliseksi tuoda tähän nykyiseen asetelmaan, jossa presidentti on oikeudellisten valtaoikeuksien näkökulmasta huomattavasti heikompi toimija kuin joskus 20-30 vuotta sitten.

Presidentin aseman tulevaisuus?

Ojanen näkemyksen mukaan Suomi on siirtymässä sellaiseen valtiolliseen järjestelmään, jossa kaikki olennainen tapahtuu akselilla eduskunta-valtioneuvosto.

– Mennään kohti sellaista mallia, joka muissa Länsi-Euroopan demokratioissa ehkä Ranskaa lukuun ottamatta on omaksuttu. Asetelma, jossa valtion päämies on oikeudellisten valtaoikeuksien puolesta verraten köykäinen toimija, mutta hänen merkityksensä jollain muilla mittareilla voi olla verraten huomionarvoinen.

Tässä tiivistetyt ohjeet vallankäytöstä seuraavalle presidentille:

Presidenttitentti lähetetään tänään suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla kello 19.30-21.55.

Vieläkö oma äänestyslippu odottaa varmaa numeroa? Käy MTV3:nvaalikoneessa

Muista myös tulosilta MTV3-kanavalla ja Maikkarin netissä 22.1.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.