Mainos

Opetushallituksen pääjohtaja haluaa Suomeen oppitakuun

Opettajat suhteuttavat arvosanoja enemmän oman koulunsa tasoon kuin valtakunnallisiin kriteereihin.

Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos haluaisi varmistaa kaikkien koululaisten oikeuden hyvään opetukseen. Hän ehdottaa siihen hoitotakuuta vastaavaa oppitakuuta.

Helsingin Sanomissa Lindroos perustelee ehdotustaan sillä, että opetuksen tasa-arvo ei tällä hetkellä toteudu Suomen kouluissa.

Lindroos viittaa Opetushallituksen joulun alla julkistamaan tutkimukseen, jossa paljastui hätkähdyttäviä eroja oppilaiden arvioinnissa. Koulujen välillä voi olla jopa kahden arvosanan suuruisia arvosanavaihteluja samantasoisesta osaamisesta.

Lindroos sanoo, että Suomea kehutaan kansainvälisissä Pisa-verailuissa, mutta todellisuudessa koulutuksen taso vaihtelee rajusti kunnittain.

Esimerkiksi kaupungeissa oppimistulokset ovat maaseutua paremmat. Myös arvosanoja annetaan hyvin eri lailla eri kouluissa. Opettajat suhteuttavat arvosanoja enemmän oman koulunsa tasoon kuin valtakunnallisiin kriteereihin.

Lindroosin mukaan nyt tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä ja velvoittavat valtakunnalliset laatukriteerit. Nämä on myös kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan, Lindroos vaatii.

Lindroos kaipaa myös täsmennystä kuntien ja valtion väliseen työnjakoon. Jokaiselle oppilaalle tulee yhdessä varmistaa laatukriteerit, joiden avulla tämä oppii.

- Ennen tätä emme aidosti voi puhua koulutuksen tasa-arvosta Suomessa, Lindroos kirjoittaa.

Kalliomäki huolissaan kouluviihtyvyydestä

Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) ei sunnuntaina ottanut suoraan kantaa ehdotukseen oppitakuusta, mutta sanoi jakavansa Lindroosin huolen suurista koulujen välisistä eroista oppilaiden arvioinnissa. Koulujen välillä voi olla jopa kahden arvosanan suuruisia arvosanavaihteluja samantasoisesta osaamisesta.

- Ei ole yhteiskunnan kehityksen kannalta oikein, että samanlaisesta suorituksesta saa eri puolilla maata hyvin erilaisen palautteen, Kalliomäki toteaa.

Kalliomäen mielestä Suomen koulujärjestelmän vahvuuksiin kuuluu, että vapautta annetaan paikallistasolle. Kansainvälisessä Pisa-vertailuissa Suomi on ollut kärkimaa opetuksen tasa-arvoisuudessa.

- Siinä on tietysti se riski, että paikallistasolla ei ymmärretä koulutuksen tavoitteiden merkitystä ja ei esimerkiksi noudateta opetussuunnitelman perusteita. Jos tällainen kehitys vahvistuu, että syntyy epätasa-arvoisuutta tämän vuoksi, siitä voi olla huolissaan, Kalliomäki sanoo.

Opetusministeri pitää tärkeänä, että oppilaiden kouluviihtyvyyteen panostetaan ensi hallituskaudella. Hänen pitää suomalaisen koulujärjestelmän suurimpana heikkoutena sitä, että oppilaiden myönteisyys koulua kohtaan ei säily ja kehity riittävän hyvin.

- Jos ajatellaan hallitusohjelmaa, niin tämä koulujen hyvinvointiohjelma on ykkösasia, joka siinä pitää olla, Kalliomäki sanoo.

Jos epätasa-arvoisuus lisääntyy peruskouluissa, Kalliomäki pitää mahdollisena, että siihen puututtaisiin lainsäädäntöä muuttamalla.

- Silloin on harkittava, että lainsäädäntötasolla tuodaan koordinaatiomahdollisuutta paremmin esimerkiksi opetusministeriön ja Opetushallituksen suuntaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.