Mainos

Opiskelijoiden porkkanat jätettiin tällä vaalikaudella jemmaan

Kulunut vaalikausi on tarjoillut opiskelijoille vähän porkkanaa, mutta paljon vaatimuksia. Asenteet ovat kiristyneet myös koulutuksesta kieltäytyviä nuoria kohtaan.

Eduskunta hyväksyi opintotukiuudistuksen viime kuussa. Elokuusta lähtien korkeakouluopiskelijoiden pitää suorittaa opintopisteitä aiempaa tehokkaammin.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan opiskelijoille oli luvattu vastineeksi opintotahdin kiristämisestä porkkanoita, jotka kuitenkin unohdettiin matkan varrella. Ainoa parannus oli ateriatuen nostaminen kymmenellä sentillä. Opintorahaa oli ehditty korottaa jo vaalikauden alussa.

- Tiukennuksiin oltiin valmiita, koska kokonaisuuteen kuului myös opintorahan sitominen indeksiin ja huoltajakorotus, kertoo SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi.

Päätös jättää sitomatta opintotuki elinkustannuksiin tuntui opiskelijajärjestöistä karvaalta, koska monille muille vähimmäisetuuksille näin tehdään maaliskuun alusta.

Korolainen-Virkajärvi kuitenkin kehaisee hallituksen aktiivisuutta nuorten asioissa. Erityisen kiitoksen ansaitsee yritys parantaa ammattikoulujen houkuttavuutta opiskelupaikkana. Hän toivoo, että ensi hallituskaudella uudistettaisiin myös lukiokoulutusta.

- Lukion opetusohjelma pitäisi katsoa kokonaan uusiksi.

Paukkuja nuorison työttömyyteen

Nuorten oikeutta toimeentulotukeen rajoitettiin siinä tapauksessa, että he kieltäytyvät koulutuksesta tai keskeyttävät sen. Koulun ja työn ulkopuolelle pudonneita nuoria on yritetty aktivoida vaalikauden aikana muutoinkin.

Eduskunnan nuorin kansanedustaja, 28-vuotias Tuomo Puumala (kesk.) on erityisen tyytyväinen siihen, että etsivää nuorisotyötä on lisätty. Nuorisotyöllä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on yritetty ohjata takaisin aktiiviseen elämään.

Pudokkaiden ohella on kiinnitetty paljon huomiota nuorisotyöllisyyteen.

- Rahaa on laitettu työvoimaneuvontaan, työpajatoimintaan ja on kehitetty erilaisia innovaatioita, Puumala luettelee.

Politiikantutkija kiittelee hallitusta siitä, että tässä taantumassa nuorten työttömyyteen on suhtauduttu vakavammin kuin 90-luvun laman aikana. Nuorten työllisyysmäärärahat ovat silti olleet liian pienet tilanteen vakavuuteen nähden.

- Herkät nuorisoryhmät jäivät monessa mielessä välittömän avun sivuun, arvioi Helsingin yliopiston lehtori Kari Paakkunainen.

Nuoret hallinnan kohteina

Paakkunainen kaipaa nuoria koskevaan keskusteluun enemmän sukupolviajattelua. Poliittisessa keskustelussa unohdetaan helposti, että nuoret päättävät, millaista yhteiskuntapolitiikkaa Suomessa tulevaisuudessa harjoitetaan.

Nuorten asemaa nakertavat päätökset heikentävät myös heidän haluaan osallistua yhteisen hyvinvoinnin kustannuksiin.

- Nuorten sukupolvien asenteet suurten ikäluokkien rakentamaan Suomeen ovat selvästi koventumassa, Paakkunainen arvioi.

Nuoret mielletään hänen mukaansa helposti hallinnan kohteiksi. Työttömille nuorille tarjotaan erilaisia palveluita, mutta kukaan ei ole kunnolla tutkinut, millaista nuoren työttömän elämä käytännössä on.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.