Mainos

Oppilasmäärän lasku on johtanut koulujen katoon

Peruskoulujen lakkauttaminen on kiihtynyt entisestään.

Vuosina 2005-2007 runsaat 400 koulua sulki ovensa, kun kolmena edellisenä vuonna lakkautuksia oli puolet vähemmän.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Juha Karvosen mukaan pääsyy lakkauttamisille on oppilasmäärän väheneminen. Oppilasluvun lasku kuitenkin tasaantuu vuosikymmenen lopulla, mikä voi vähentää koulujen lakkauttamisia.

- Tuolloin monet kunnat ovat tehneet ratkaisunsa. Meillä on kuitenkin paljon kahden opettajan kouluja, joita yhdistetään isompiin yksiköihin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole Karvosen mukaan aiheuttanut lakkauttamisia. Silti on todennäköistä, että kuntaliitokset ja seutuyhteistyö vaikuttavat kouluverkkoihin.

Suhtautuminen vaihtelee

Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että kuntaliitokset olisivat johtaneet koulujen lopettamisaaltoon. Käytännöt tosin vaihtelevat paikkakunnittain.

Jotkin kunnat ovat ilmoittaneet, että palvelut säilytetään. Toisissa taas on otettu kantaa koulujen kokoon. Esimerkiksi Salossa alakoulun rajaksi on määritelty vähintään 36 oppilasta, yläkoulun 180 oppilasta.

Tulevaisuudessa lisääntyvät myös yhtenäiskoulut, jotka kokoavat kattonsa alle sekä ala- että yläkoulun. Karvosen mukaan yhtenäiskouluista on saatu hyvää palautetta Kuntaliiton tutkimuksessa, jossa selvitetään kuntauudistuksen vaikutusta opetukseen 62 kunnassa.

- Yhtenäiskoulu suo ehyen opinpolun ja helpottaa siirtymistä yläkouluun.

Koulu pitää kylän elävänä

Suomen Lähikoulut -yhdistykseen kuuluva kasvatustieteen professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta vahvistaa, että suhtautuminen lähikouluihin vaihtelee.

- Joissakin kunnissa, kuten Laukaassa, on peruttu lakkauttamisia. Koulut nähdään vetonauloiksi, jotka pitävät maaseutua elävänä. Niitä arvostetaan kylien toimintakeskuksina, joista voi löytyä monia palveluita.

Toisaalta useat kunnat ovat panneet koulujen ovia säppiin. Korpinen näkee kehityksen taustalla valtionosuuslakien muutokset. Vuonna 2006 poistettiin pienkoululisät ja 1995 korvamerkinnät, joilla rahat osoitettiin tiettyihin tarkoituksiin kunnissa.

- Suomessa on säästetty liikaa pienimpien lasten opetuksessa. Myös kuljetuksissa säästetään. Monen oppilaan matka-aika ylittää EU:n suosituksen, joka on alakoulussa puolitoista tuntia päivässä.

Menot kasvavat

Korpinen huomauttaa, että kouluja on lakkautettu enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen edellyttäisi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan koulukoon kasvattaminen on kunnille kannattavaa. Suurimmat edut tulevat, kun kunnassa on alhainen keskikoulukoko eli paljon pieniä kouluja.

Eira Korpisen mielestä säästöt voivat kuitenkin kääntyä lisäkuluiksi, kun lapsia siirretään suurluokista erityisopetukseen, oppilashuollon tarve lisääntyy ja opettajat uupuvat. Koulutuksen menot ovat hänen mukaansa jo kasvaneet 24 prosenttia.

- Ensisijaista on kuitenkin saada homekoulut kuntoon, minkä voisi tehdä 200 miljoonan euron kertasatsauksena. Se olisi varmasti tärkeämpi ja tuottavampi investointi kuin innovaatioyliopisto Etelä-Suomeen, Korpinen kärjistää.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.